Nuorten yhteiskunnallinen osaaminen, osallistuminen ja asenteet 2009: opettajat

Nuorten yhteiskunnallisen osaamisen, osallistumisen ja asenteiden tutkimus toteutettiin suomalaisissa kouluissa vuonna 2009 osana laajaa kansainvälistä ICCS 2009 -tutkimushanketta (International Civic and Citizenship Education Study 2009). Tutkimuksessa perehdyttiin nuorten yhteiskunnallisiin tietoihin ja taitoihin, sekä siihen, kuinka he suhtautuvat aktiiviseen kansalaisuuteen ja kansalaistaitoihin. Kyselytutkimukseen kuului kolme eri osaa: oppilaille, opettajille sekä kouluille suunnattu osa. Kyseinen opettajille suunnattu kyselyn osa toteutettiin keräämällä 8. vuosiluokkaa opettavilta opettajilta tietoa heidän ammatillisesta taustastaan sekä käsityksistään koulujen yhteiskunnallisesta opetuksesta ja kasvatuksesta. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto osallistui hankkeen rahoitukseen. Ensimmäiseksi kyselyssä käsiteltiin yleisiä opettamista koskevia kysymyksiä. Tässä yleisessä osassa kysyttiin opettajan opettamia aineita, 8. luokan osuutta opetettavista luokista sekä sitä, monessako koulussa opettaja kahdeksatta luokkaa opettaa. Lisäksi kysyttiin opettajan sukupuolta, ikää ja aikaa, jonka vastaaja on toiminut opettajana sekä sitä, onko vastaaja mahdollisesti toiminut aineenopettajuuden lisäksi koulussa muissa tehtävissä, kuten koulun johtokunnan jäsenenä tai oppilaanohjaajana kuluneena lukuvuonna. Myös opettajan varmuutta erilaisia opetusmenetelmiä, kuten ryhmätöitä, luokkakeskusteluja ja luento-opetusta, käytettäessä tiedusteltiin. Kyselyn toisessa osiossa kysymykset koskivat vastaajan koulua. Koulun opettajiin liittyen kysyttiin esimerkiksi kuinka suuri osa heistä edistää koulun hyvää työrauhaa ja osallistuu koulun toimintaan ja kehittämiseen aktiivisesti. Koulun päätöksenteosta tiedusteltiin, kuinka paljon eri tahoilla, kuten opettajilla ja vanhemmilla sekä oppilailla itsellään, oli mahdollisuuksia vaikuttaa päätöksentekoon koulussa. Lisäksi osiossa kysyttiin oppilaiden käyttäytymistä ja suhtautumista opetukseen ja kouluunsa sekä oppilaiden keskuudessa ilmenevien ongelmien, kuten ilkivallan, koulupinnaamisen, väkivallan ja alkoholin väärinkäytön yleisyyttä. Myös oppilaiden osallistumista kouluaikana esimerkiksi ympäristötoimintaan, ihmisoikeushankkeisiin, kulttuuri- ja liikuntatapahtumiin tiedusteltiin. Edelleen kysyttiin myös, kuinka usein opettaja itse osallistuu erilaisten järjestöjen, kuten kulttuuri- tai ihmisoikeusjärjestöjen tai poliittisten järjestöjen toimintaan, sekä sitä, mihin tarkoituksiin (esimerkiksi palautteen antamiseen oppilaille tai oman opetuksen kehittämiseen) opettaja käyttää oppilaidensa koesuorituksia. Myös oppilaiden suhtautumista opetukseen kartoitettiin. Seuraava kysymysosio käsitteli koulussa tehtävää yhteiskunnallista kasvatusta. Ensinnä kysyttiin vastaajan mielipidettä koulun yhteiskunnallisen kasvatuksen tärkeimmistä tavoitteista sekä siitä, kenellä vastuun yhteiskunnallisesta kasvatuksesta tulisi koulussa olla. Niiltä opettajilta, jotka opettivat yhteiskunnallisia aihepiirejä sisältäviä oppiaineita (historiaa, yhteiskuntaoppia, maantietoa, terveystietoa, kotitaloutta, uskontoa tai elämänkatsomustietoa), kysyttiin myös tarkentavia kysymyksiä yhteiskunnallisten sisältöjen opettamisesta. Ensimmäisenä kysyttiin, mitä lähteitä opettaja yhteiskunnallisten sisältöjen opetuksensa suunnittelussa käyttää, ja sitten tarkemmin, millaisin menetelmin asioita oppitunnilla käsiteltiin. Myös yhteiskunnallisten sisältöjen oppilasarvioinnin toteuttamista tiedusteltiin. Osion lopuksi kysyttiin vielä, kuinka varmaksi opettaja tuntee itsensä opettaessaan erilaisia aihepiirejä, kuten ihmisoikeuksia, erilaisia kulttuureita, talousasioita ja Euroopan unionia, sekä sitä, mitä koulun yhteiskunnallisten sisältöjen opettamisen parantamiseksi tarvittaisiin. Viimeinen kysymysosio sisälsi kansallisen osuuden. Kyseisessä osiossa kysyttiin opettajan mielipidettä erilaisten aihepiirien, esimerkiksi ihmisoikeuksien, erilaisten kulttuurien, vaalien, maahanmuuton, tasa-arvon ja ympäristön tärkeyteen yhteiskunnallisten sisältöjen opetuksessa. Opettajilta tiedusteltiin myös, millaisia asioita oppilaiden olisi tärkeä oppia ymmärtämään hyviksi kansalaisiksi tullakseen. Arvioitavana oli muun muassa äänestämisen, puolueeseen kuulumisen, politiikan seuraamisen ja siihen osallistumisen, lain noudattamisen ja ahkeran työn tekemisen tärkeys. Seuraavaksi tiedusteltiin mitä oppilaat koulussa opettajan nähdäkseen oppivat. Viimeiseksi esitettiin vielä joukko väittämiä oppilaiden osallistumisesta koulussa. Taustamuuttujina aineistossa olivat opettajan sukupuoli ja ikä. Kysymys- ja taustamuuttujien lisäksi aineisto sisältää kansainvälisen ICCS-hankkeen apu- ja painomuuttujia, joista osa on Suomenkin aineiston jatkokäytössä olennaisia. Painomuuttujien lisäksi aineistossa on kaksi jackknife-menetelmän käyttämiseen luotua muuttujaa, joiden käyttäminen korjaa kaksiportaisesta ositetusta otantamenetelmästä aiheutuvaa vääristymää muuttujien keskihajonnoissa. Menetelmän käyttäminen luotettavien tulosten saamiseksi keskihajontaa hyödyntävissä analyyseissä on olennaista, joskin vaatii menetelmän tuntemusta. Aineiston kansainväliset raportit (ks. julkaisut) sisältävät lisätietoa apumuuttujista ja niiden käytöstä.

The study on young people's civic competencies, participation and attitudes was conducted in Finnish schools in 2009 as part of a larger ICCS 2009 study. It investigated the civic skills and knowledge of young people as well as their disposition to active citizenship. The study had three parts: one for students, teachers and schools each. This dataset contains responses to the questionnaire for the teachers, investigating their occupational background and views on the teaching of civics. The FSD participated in the funding of the study. The respondents were first asked general questions related to teaching, such as confidence in using different teaching methods and their other work tasks in addition to teaching. The schools the respondents worked in were surveyed with questions covering how well teachers of the school participated in different activities (conflict-resolving between students, cooperation in planning teaching etc.), to what extent different people influenced school decision-making, how student opinions were taken into account in deciding about such things as study material, timetables and school rules, and how often different problems, such as vandalism and sexual harassment, occurred in the school. The respondents' participation in different activities with their students was charted as well as the respondents' participation in the activities of different organisations and groups in their leisure time. Views were probed on what proportion of the students behaved well and abided by the school rules, participated in the conversation in different ways during class and got along with and respected each other. The extent to which the respondents used exam performances and other assessments for different purposes was also charted. The next section focused on the teaching of civics in the respondents' schools. Opinions were charted on the most important goals of civic education and who should have the greatest responsibility for civic education in the school. Those respondents who taught history, social studies, geography, health education, home economics or religion were asked additional questions about teaching methods, the planning and evaluation of teaching, confidence in teaching various topics and ways to better civic education in the school. The final section comprised national questions, which covered the importance of different topics in civic education, what constituted a good citizen, what students learnt in the school (e.g. cooperating with others, the importance of voting), and opinions on student participation. Background variables included the respondent's gender, age group, subjects taught, the percentage of classes taught to 8th graders in 2009, the number of years as a teacher in the current school and in total, and the number of schools in which taught 8th graders at the time of the survey.

Todennäköisyysotanta: ositettu ryväsotantaProbability.Cluster.StratifiedRandom

Probability: Cluster: Stratified randomProbability.Cluster.StratifiedRandom

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomakeSelfAdministeredQuestionnaire.Paper

Self-administered questionnaire: PaperSelfAdministeredQuestionnaire.Paper

Identifier
Source http://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2761
Metadata Access https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai?verb=GetRecord&metadataPrefix=oai_ddi25&identifier=559d978f52e5acfc64cbcff3e092daac38d20df6d0dd2594a256a7e420d4ad01
Provenance
Creator International Association for the Evaluation of Educational Achievement (IEA); Kupari, Pekka; Suoninen, Annikka; Törmäkangas, Kari
Publisher Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto; Finnish Social Science Data Archive
Publication Year 2012
Rights Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto; Finnish Social Science Data Archive; Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.; In accordance with the agreement between FSD and the depositor.; Aineisto on (A) vapaasti käytettävissä ilman rekisteröitymistä (CC BY 4.0).; The dataset is (A) openly available for all users without registration (CC BY 4.0).
OpenAccess true
Contact https://www.fsd.tuni.fi/
Representation
Language Finnish; English
Resource Type Kvantitatiivinen; Quantitative
Discipline Agriculture, Forestry, Horticulture, Aquaculture; Agriculture, Forestry, Horticulture, Aquaculture and Veterinary Medicine; Life Sciences; Social Sciences; Social and Behavioural Sciences; Soil Sciences
Spatial Coverage Suomi; Finland; Suomi; Finland