Naurunalaiseksi joutumisen pelko, työuupumus ja työpaikkakiusaaminen 2007

DOI

Tutkimuksessa tarkasteltiin gelotofobian eli naurun alaiseksi joutumisen pelon yleisyyttä Suomessa ja sen yhteyksiä työuupumukseen. Tutkimus on osa laajempaa kansainvälistä tutkimusta, johon osallistui 73 maata. Kyselyssä hyödynnetään useita huumorin ja työuupumuksen mittaamiseen kehitettyjä mittareita. Näitä ovat: Malach-Pinesin Burnout Measure (BMS), Maslach Burnout Inventory (MBI-GS), Coping Humor Scale (CHS), Findlay-Kaufmanin MSHS-huumoriasteikon copinghuumoriskaala, Humor Styles Questionnaire - Aggressive Humor (HSQ - agg) ja Findlay-Kaufmanin MSHS-huumoriasteikon vihamielisen huumorin asteikko. Kuhunkin mittariin liittyvät tutkijan tekemät koodausohjeet löytyvät kyselylomakkeen lopusta. Aluksi kyselyssä vastaajia pyydettiin arvioimaan omia tavallisia käyttäytymistapojaan ja asennoitumistaan monissa erilaisten väittämien kuvaamissa tilanteista, joissa yksilö voi kokea joutuvansa naurun alaiseksi. Niissä muun muassa selvitettiin yksilön uskomuksia siitä, kuinka naurettavana hän uskoi muiden tilanteessa olevien ihmisten häntä pitävän, kuinka epämukavaksi hän tunsi olonsa muiden nauraessa ja miten hän suhtautui huumoriin erityisesti tilanteissa, joissa hänestä tai jostakin muusta tilanteessa mukana olevasta henkilöstä tehtiin pilaa. Tämän jälkeen kyselyssä selvitettiin erilaisten negatiivisten tuntemusten yleisyyttä arkipäivän elämässä kysymällä muun muassa väsyneisyyden ja toivottomuuden tunteista. Lopuksi tarkasteltiin erilaisten tuntemusten ja ajatusten yleisyyttä myös työtä ja työpäiviä koskien. Kysyttiin pitkistä työpäivistä, uupumisen tunteista, työstä innostumisesta ja työn merkityksestä. Lisäksi kysyttiin erikseen henkisen väkivallan tai kiusaamisen kohteena olemisesta. Taustamuuttujina olivat ikä, sukupuoli ja siviilisääty sekä työtilanne, josta käy ilmi, ovatko vastaajat työelämässä vai työelämän ulkopuolella (opiskelijat, työttömät ja eläkeläiset).

The survey charted the prevalence of gelotophobia, the fear of being laughed at, in Finland and its connection to burnout. The survey is part of a larger multi-national study involving 73 countries. The survey utilises many scales developed for measuring humour and burnout. The scales include the Malach-Pines Burnout Measure (BMS), Maslach Burnout Inventory (MBI-GS), Coping Humor Styles Questionnaire (CHS), Findlay-Kaufman MSHS humor coping scale, Humor Styles Questionnaire - Aggressive Humor (HSQ - agg) and Findlay-Kaufman MSHS hostile humor scale. First, the respondents were asked to assess their usual behaviour and attitudes in many different situations where an individual could feel they are being laughed at. The statements presented in the survey charted, for example, whether the respondents got suspicious when others laughed in their presence, did not hold eye contact because of fear of being disparagingly assessed, felt paralyzed when others made joking remarks about them, or avoided a place where they had made an embarrassing impression. Coping with humour was examined with questions relating to, for example, whether the respondents often lost their sense of humour when having problems, looked for something comical to say in tense situations, or used humour to express their feelings. The respondents were also presented with statements concerning aggressive and hostile humour (e.g. whether they used humour to bully and humiliate people they didn't like or used derisive humour to protect themselves from criticism). Next, the prevalence of different negative emotions in the respondents' everyday life was examined by asking questions on feelings of tiredness and hopelessness (e.g. whether they felt tired, disappointed with people, trapped or depressed). Some questions also surveyed whether the respondents had been the target of mental abuse or bullying. Finally, the prevalence of certain emotions and thoughts connected to work and work days was surveyed. Questions focused on, for example, whether the respondents felt emotionally drained from their work, thought they were good at their job or doubted the significance of their work. Background variables included the respondent's age, gender, marital status and occupational status, which indicates whether the respondent is in paid employment or not (in paid employment, unemployed, student, pensioner).

Ei-todennäköisyysotanta: harkinnanvarainen poimintaNonprobability.Purposive

Non-probability: PurposiveNonprobability.Purposive

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomakeSelfAdministeredQuestionnaire.Paper

Self-administered questionnaire: PaperSelfAdministeredQuestionnaire.Paper

Identifier
DOI https://doi.org/10.1515/HUMR.2009.012
Source https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3257
Metadata Access https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai?verb=GetRecord&metadataPrefix=oai_ddi25&identifier=d01583a9e4b4e3b131f4f649222fc2d3f3f200469c5aef509ec80b6a4c29a30f
Provenance
Creator Kerkkänen, Paavo
Publisher Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto; Finnish Social Science Data Archive
Publication Year 2020
Rights Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto; Finnish Social Science Data Archive; Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.; In accordance with the agreement between FSD and the depositor.; Aineisto on (A) vapaasti käytettävissä ilman rekisteröitymistä (CC BY 4.0).; The dataset is (A) openly available for all users without registration (CC BY 4.0).
OpenAccess true
Contact https://www.fsd.tuni.fi/
Representation
Resource Type Kvantitatiivinen; Quantitative
Discipline Agriculture, Forestry, Horticulture, Aquaculture; Agriculture, Forestry, Horticulture, Aquaculture and Veterinary Medicine; Life Sciences; Medicine; Medicine and Health; Physiology; Social Sciences; Social and Behavioural Sciences; Soil Sciences
Spatial Coverage Suomi; Finland; Suomi; Finland