Nuorten yhteiskunnallisen osaamisen, osallistumisen ja asenteiden tutkimus toteutettiin suomalaisissa kouluissa vuonna 2009 osana laajaa kansainvälistä ICCS 2009 -tutkimushanketta (International Civic and Citizenship Education Study 2009). Tutkimuksessa perehdyttiin nuorten yhteiskunnallisiin tietoihin ja taitoihin, sekä siihen, kuinka he suhtautuvat aktiiviseen kansalaisuuteen ja kansalaistaitoihin. Kyselytutkimukseen kuului kolme eri osaa: oppilaille, opettajille sekä kouluille suunnattu osa. Kyseinen kouluille suunnattu osa toteutettiin esittämällä yläkoulun rehtoreille tai koulunjohtajille kysymyksiä kouluympäristöstä, paikallisesta yhteisöstä, yhteiskunnallisten sisältöjen opetuksesta sekä koulun resursseista. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto osallistui hankkeen rahoitukseen. Taustamuuttujien (kuten iän ja sukupuolen) kartoittamisen jälkeen rehtoreilta tiedusteltiin, paljonko koululla on päätäntävaltaa siihen liittyvissä asioissa, kuten opinto-ohjelman laatimisessa, opettajien palkkausasioissa, määrärahojen jakamisessa sekä koulun kerhotoiminnassa. Koulun opettajien osallistumista koskien puolestaan esitettiin väittämiä esimerkiksi siitä, kuinka monet opettajat ovat mukana päättämässä koulun asioita, ratkaisemassa ongelmia ja kehittämässä koulun toimintaa. Tämän jälkeen kysyttiin tutkimuksen kohderyhmänä olevien kahdeksasluokkalaisten mahdollisuuksista osallistua muun muassa ympäristötoimintaan, heikompiosaisten tukemiseen, monikulttuurisiin hankkeisiin ja kulttuuri- ja urheilutoimintaan lukuvuoden aikana. Edelleen tiedusteltiin kahdeksasluokkalaisten omasta sekä heidän vanhempiensa osallistumisesta koulun johtokunnan valintaan ja muuhun koulun toimintaan. Myös muiden tahojen, kuten opettajien, johtokunnan jäsenten ja paikallisyhteisön osallistumista koulun johtamiseen kysyttiin. Oppilaisiin liittyen kysyttiin myös, huomioidaanko heidän mielipiteitään koulun asioista, kuten oppimateriaaleista, lukujärjestyksestä ja koulun säännöistä päätettäessä sekä sitä, kuinka hyvin koulun oppilaat käyttäytyvät. Osion viimeisessä kohdassa kartoitettiin koulun nykytilannetta väittämin oppilaiden, opettajien ja muun kuin opetushenkilökunnan suhtautumisesta kouluun ja työntekoon sekä heidän asemastaan koulussa. Seuraavat kysymykset liittyivät paikallisyhteisöön. Aluksi kartoitettiin koulun lähiympäristön resursseja ja palveluita, kuten kirjastoja, teattereita, puistoalueita ja leikkikenttiä, uskonnollisia rakennuksia ja liikuntatiloja. Myös erilaisten yhteiskunnallisten ilmiöiden, kuten maahanmuuton, työttömyyden, etnisten konfliktien, köyhyyden, rikollisuuden, huumeiden sekä alkoholin mahdollisesti aiheuttamia sosiaalisia jännitteitä tiedusteltiin. Vastaajalta kysyttiin myös, kuinka paljon oppilaiden keskuudessa ilmenee tiettyjä ongelmia, kuten ilkivaltaa, rasismia, koulupinnausta, kiusaamista, seksuaalista häirintää tai alkoholin väärinkäyttöä. Kolmas kysymysosio käsitti koulujen yhteiskunnallisten sisältöjen opetukseen liittyvät kysymykset. Ensiksi kysyttiin, kuinka koulun kahdeksasluokkalaisten yhteiskunnallisten sisältöjen opetus järjestettiin, tai kuuluiko se ylipäänsä lainkaan opetussuunnitelmaan. Vastaajalta tiedusteltiin myös hänen näkemyksiään yhteiskunnallisen kasvatuksen tärkeimmistä tavoitteista sekä sitä, onko yhteiskunnallisen kasvatuksen erityistehtäviä annettu hoidettavaksi tietyille opettajille. Viimeisen osion kysymykset koskivat koulun kokoa, siis oppilas- ja opettajamääriä, sekä sitä, onko koulu yksityinen vai julkinen ja minkäkokoisella paikkakunnalla koulu sijaitsee. Taustamuuttujina aineistossa olivat muun muassa vastaajan ikä ja sukupuoli, aika jonka vastaaja oli rehtorina toiminut, sekä koulun sijaintikunnan paikkakuntatyyppi ja kunnan kieli. Kysymys- ja taustamuuttujien lisäksi aineisto sisältää kansainvälisen ICCS-hankkeen apu- ja painomuuttujia, joista osa on Suomenkin aineiston jatkokäytössä olennaisia. Painomuuttujien lisäksi aineistossa on kaksi jackknife-menetelmän käyttämiseen luotua muuttujaa, joiden käyttäminen korjaa kaksiportaisesta ositetusta otantamenetelmästä aiheutuvaa vääristymää muuttujien keskihajonnoissa. Menetelmän käyttäminen luotettavien tulosten saamiseksi keskihajontaa hyödyntävissä analyyseissä on olennaista, joskin vaatii menetelmän tuntemusta. Aineiston kansainväliset raportit (ks. julkaisut) sisältävät lisätietoa apumuuttujista ja niiden käytöstä.

The study on young people's civic competencies, participation and attitudes was conducted in Finnish schools in 2009 as part of a larger ICCS 2009 study. It investigated the civic skills and knowledge of young people, as well as their disposition to active citizenship. The study had three parts: one for students, teachers and schools each. This dataset contains the responses to the questionnaires for schools, which were sent to the head teachers of lower secondary schools and included questions about school environment, local community, teaching of civics, and school resources. The FSD participated in the funding of the study. First, the head teachers were asked how much decision-making power the school had in different issues relating to the school and how many teachers participated in school decision-making and development. One set of questions charted the 8th graders' possibilities to participate in different forms of civic engagement organised by the school and their participation in choosing a class representative and voting in the school board elections. Parent participation in school-related issues was investigated as well as the influence of different people in school decision-making (e.g. school board members, school staff other than teachers). The respondents were asked how well student opinions were taken into account in deciding about things such as study material, timetables and school rules, and how many of the students behaved well and abided by the school rules. The extent to which the respondents agreed with several statements describing the prevailing situation in the school was studied (e.g. "teachers are proud of the school", "students feel part of the school community"). Questions in the next section pertained to the local community. These explored whether there were different facilities (library, theatre, park etc.) in the school vicinity, whether different issues, such as immigration, unemployment and substance abuse caused social tensions in the area, and how often there were different problems (vandalism, racism, bullying, sexual harassment etc.) among students. Relating to the teaching of civics in the school, the respondents were asked how the teaching of civics was organised for eight-graders, which were the most important goals of civic education in the school and whether certain teachers had been given any special tasks concerning civic education. In the final section information about the school size in terms of the number of students and teachers was charted as well as whether the school was a public or private school and the size of the municipality in which the school was located. Background variables included the number of years the respondent had been working as a head teacher and the respondent's age group and gender.

Todennäköisyysotanta: ositettu otantaProbability.Stratified

Probability: StratifiedProbability.Stratified

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomakeSelfAdministeredQuestionnaire.Paper

Self-administered questionnaire: PaperSelfAdministeredQuestionnaire.Paper