Nuorten yhteiskunnallinen osaaminen, osallistuminen ja asenteet 2009: oppilaat

Nuorten yhteiskunnallisen osaamisen, osallistumisen ja asenteiden tutkimus toteutettiin suomalaisissa kouluissa vuonna 2009 osana laajaa kansainvälistä ICCS 2009 -tutkimushanketta (International Civic and Citizenship Education Study 2009). Tutkimuksessa perehdyttiin nuorten yhteiskunnallisiin tietoihin ja taitoihin, sekä siihen, kuinka he suhtautuvat aktiiviseen kansalaisuuteen ja kansalaistaitoihin. Kyselytutkimukseen kuului kolme eri osaa: oppilaille, opettajille sekä kouluille suunnattu osa. Oppilasosio oli näistä laajin, ja siinä tarkasteltiin oppilaiden yhteiskunnallista tietämystä sekä näkemyksiä kansalaisyhteiskunnasta ja eurooppalaisuudesta. Arkistoituun aineistoon sisältyvät oppilaskyselyn kansainväliset, yhteiseurooppalaiset ja kansalliset asenneosiot. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto osallistui hankkeen rahoitukseen. Kansainvälinen oppilaskysely sisälsi väittämiä ja kysymyksiä, joilla kerättiin tietoa oppilaiden kansalaisyhteiskuntaa ja kansalaisuutta koskevista käsityksistä ja asenteista. Aivan oppilaskyselyn aluksi kartoitettiin taustamuuttujia, eli nuoren ominaispiirteitä, kuten syntymäaikaa, sukupuolta, synnyinmaata, etnistä ryhmää ja nuoren itselleen olettamaa koulutusta. Oppilaan vanhempiin liittyen kysyttiin heidän synnyinmaitaan, ammatteja, koulutustaustaa ja kiinnostusta yhteiskunnallisiin asioihin. Perheeseen liittyen kysyttiin myös, mikä on kotona yleisimmin käytetty kieli, paljonko kotona on kirjoja ja keitä kodissa vakinaisesti asuu. Seuraavat kysymykset käsittelivät nuoren omia toimia kouluajan ulkopuolella ja koulussa. Kouluajan ulkopuolisista toiminnoista tiedusteltiin nuoren ajankäyttöä, sitä, kuinka usein nuori keskustelee vanhempiensa ja ystäviensä kanssa poliittisista aiheista tai ulkomaiden ajankohtaisista tapahtumista ja muutoin seuraa niitä, sekä nuoren osallistumista erilaisiin ryhmiin ja järjestöihin. Koulussa tapahtuvista toiminnoista tiedusteltiin, onko oppilas osallistunut koulussa esimerkiksi vapaaehtoistoimintaan tai päätöksentekoon. Tämän jälkeen tiedusteltiin muutoin kouluun liittyviä asioita, kuten oppilaiden ja opettajien suhtautumista yhteiskunnallisten ja poliittisten aiheiden käsittelyyn oppitunneilla ja nuoren näkemystä siitä, otetaanko hänen mielipiteensä koulun oppilaita koskevia päätöksiä tehtäessä huomioon. Lisäksi esitettiin väittämiä nuoren suhteesta kouluun ja opettajiinsa sekä oppilaiden osallistumisesta koulussa. Kouluun liittyvien kysymysten jälkeen kartoitettiin vielä oppilaan näkemystä yhteiskunnasta. Ensin kysyttiin, millaisia poliittisia oikeuksia ja velvollisuuksia kansalaisilla ja vastaavasti valtiovallalla tulisi nuoren mielestä olla. Oppilaalta kysyttiin, tulisiko hyvän kansalaisen hänen mielestään esimerkiksi äänestää, seurata politiikkaa tai osallistua poliittiseen keskusteluun. Edelleen tiedusteltiin, kuinka kiinnostunut oppilas on politiikasta ja kuinka hyvin hän poliittista keskustelua ymmärtää. Kyselyssä oli myös väittämiä liittyen sukupuolten ja eri etnisten ryhmien väliseen tasa-arvoon sekä maahanmuuttoon. Vielä kysyttiin vastaajan luottamuksesta eri instituutioihin, suhtautumisesta Suomeen sekä siitä, kannattaako vastaaja jotakin puoluetta muita enemmän. Viimeiset kysymykset liittyivät nuoren yhteiskunnalliseen osallistumiseen, siis siihen, millaiseksi nuori arvioi mahdollisuutensa osallistua yhteiskunnallisiin toimintoihin. Samalla tiedusteltiin nuoren valmiutta poliittiseen osallistumiseen tulevaisuudessa. Edellä kuvatun oppilaskyselyn kysymykset on koodattu arkistoinnin yhteydessä alkavaksi i-kirjaimella (esim. i1, i13_2). Oppilaskyselyn lisäksi oppilaat osallistuivat Eurooppa-aiheiseen kyselyyn, jossa kartoitettiin oppilaiden kokemuksia ja näkemyksiä eurooppalaisuudesta. Ensin esitettiin väittämiä siitä, kokeeko nuori itsensä osaksi Eurooppaa ja Euroopan unionia. Myös nuoren kokemuksia Euroopan maiden yhteisistä tapahtumista ja ystävyyshankkeista tiedusteltiin. Oppilailta kysyttiin myös, tarjosiko koulu heille mahdollisuuksia tutustua Euroopan maihin ja niiden kansalaisiin. Kysymyksissä tiedusteltiin myös nuoren muiden eurooppalaisten kielten osaamista ja suhtautumista niiden opettamiseen. Lisäksi kysyttiin nuoren suhtautumisesta Euroopan sisällä tapahtuvaan muuttoliikkeeseen ja matkustamiseen sekä Euroopan integraation ja yhteisvaluuttaan. Myös nuoren mielipiteitä Euroopan unionin laajentumisesta sekä arviota omasta EU-tietämyksestä kartoitettiin. Eurooppa-kysely päättyi osioon kansallisia kysymyksiä. Näissä kysymyksissä suomalaisnuorilta tiedusteltiin heidän kokemuksistaan ikäistensä vaikutusmahdollisuuksista esimerkiksi oppilaskunnassa tai poliittisessa järjestössä toimimalla tai mielenosoituksin. Lisäksi kysyttiin nuoren osallistumista erilaisten yhteisöjen ja järjestöjen, kuten liikuntaseurojen ja harrastejärjestöjen toimintaan sekä sitä, miten tärkeänä välineenä itselleen nuori piti Internetiä erilaisissa tarkoituksissa. Viimeiseksi kysyttiin vielä nuoren luottamusta eri instituutioihin ja järjestöihin. Nämä Eurooppa-kyselyyn sisältyvät kysymykset on arkistoinnin yhteydessä koodattu e-alkuisiksi (esim. e1_2, e5). Kysymys- ja taustamuuttujien lisäksi aineisto sisältää useita kansainvälisen ICCS-hankkeen apu- ja painomuuttujia, joista osa on Suomenkin aineiston jatkokäytössä olennaisia. Painomuuttujien lisäksi aineistossa on konstruoituja muuttujia, jotka kuvaavat oppilaan yhteiskunnallisen tietämyksen osion pistemääriä. Aineistoon sisältyy viisi nk. plausible value -menetelmän käyttöön estimoitua muuttujaa, joiden avulla oppilaiden yhteiskunnalliselle tietämykselle saadaan luotettavat arvot. Näiden käyttö edellyttää kuitenkin Plausible value -menetelmän hyvää tuntemusta. Plausible value -muuttujien lisäksi aineistoon sisältyy myös yksittäinen oppilaan yhteiskunnallisen tietämyksen estimoitu arvo, jonka käyttö on mahdollista pelkkää suomalaista aineistoa käsitellessä. Lisäksi aineistoon sisältyy kaksi jackknife-menetelmän käyttämiseen luotua muuttujaa, joiden käyttäminen korjaa kaksiportaisesta ositetusta otantamenetelmästä aiheutuvaa vääristymää muuttujien keskihajonnoissa. Menetelmän käyttäminen luotettavien tulosten saamiseksi keskihajontaa hyödyntävissä analyyseissä on olennaista, joskin vaatii menetelmän tuntemusta. Aineiston kansainväliset raportit (ks. julkaisut) sisältävät lisätietoa apumuuttujista ja niiden käytöstä.

The study on young people's civic competencies, participation and attitudes was conducted in Finnish schools in 2009 as part of a larger ICCS 2009 study. It investigated the civic skills and knowledge of young people as well as their disposition to active citizenship. The study had three parts: one for students, teachers and schools each. The questionnaire for students is the broadest of the three with questions focusing on the students' civic awareness and views on civic society and European identity. This dataset includes the international, European and national modules of the student questionnaire. The FSD participated in the funding of the study. The first section presented the international questions. The respondents were asked how often they did different activities outside school (doing homework, discussing political issues with friends etc), whether they had participated in the activities of different associations and organisations, and whether they had participated in civic activities in their school (e.g. been involved in the school's decision-making). A number of statements related to civics classes and student participation at school (e.g. "students can openly disagree with the teachers", "every school should have a student board"). Views on society were charted with several statements relating to freedom of speech, rights of the citizens and the role of the media. The respondents were asked how important different actions are if one is to be a good citizen, for instance, voting in all national elections, following politics in different media and always abiding by the law. Opinions on equal rights in society were probed with various statements (e.g. "men and women should get equal pay when they are doing the same jobs", "all ethnic groups should have an equal chance to get a good education in Finland"). Perceptions of Finland were investigated with questions covering trust in civic institutions, attitudes towards Finland, and political party preference. Interest in political and social issues was investigated, as well as self-perceived awareness and knowledge of these issues. The respondents were requested to rate how well they would perform in different civic activities (e.g. writing a letter to a newspaper) and whether they would be prepared to protest by using different means (wearing a badge or t-shirt expressing their opinion, occupying public buildings etc.) The respondents were asked how they expected they were going to participate in politics and civil society as adults. The questions in the international module have been coded with the letter 'i' (e.g. i13_2). The second section covered questions relating to European citizenship and identity. These included, among others, statements probing whether the respondents saw themselves primarily as citizens of Europe or Finland, felt pride for living in Europe and thought themselves as part of the EU. The respondents' civic participation at the European level (school trips to other European countries etc.) was investigated, as well as the opportunities to participate provided by the respondents' schools. Involvement in discussion about issues and events relating to Europe was charted. Attitudes toward intercultural relations were surveyed with numerous statements focusing on European language learning, freedom of movement within Europe, equal opportunities for different groups, and immigration. The respondents were asked to rate several statements regarding European policies, the single currency and European integration (e.g. "it would be good if European countries had more similar rules and laws", "all countries in Europe should aspire to become members of the European Union"). The respondents also rated their knowledge of the EU. National questions covered what degree of influence the respondents thought students of their age could have by using different means and how often they participated in the activities of different organisations, clubs or groups. The importance of Internet for different activities and purposes, as well as trust in civic institutions (universities, religious communities etc.) and market forces were charted. The questions in the European and national modules have been coded with the letter 'e'. In addition to question and background variables, there are several auxiliary and weight variables in the data. For more information on these variables, see Data appraisal and notes. Background variables included, among others, the respondent's date of birth, gender, group identification, expected level of education, country of birth, language spoken at home, parents' levels of education, number of books in the household, and household composition.

Todennäköisyysotanta: ositettu ryväsotantaProbability.Cluster.StratifiedRandom

Probability: Cluster: Stratified randomProbability.Cluster.StratifiedRandom

Kasvokkainen haastattelu: paperikyselylomake (PAPI)Interview.FaceToFace.PAPI

Face-to-face interview: Paper-and-pencil (PAPI)Interview.FaceToFace.PAPI

Identifier
Source http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201602031152
Metadata Access https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai?verb=GetRecord&metadataPrefix=oai_ddi25&identifier=d767967433928677f9ee80735caa0f63f979ec469c25381bbac53e24a67dd26e
Provenance
Creator International Association for the Evaluation of Educational Achievement (IEA); Kupari, Pekka; Suoninen, Annikka; Törmäkangas, Kari
Publisher Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto; Finnish Social Science Data Archive
Publication Year 2012
Rights Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto; Finnish Social Science Data Archive; Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.; In accordance with the agreement between FSD and the depositor.; Aineisto on (A) vapaasti käytettävissä ilman rekisteröitymistä (CC BY 4.0).; The dataset is (A) openly available for all users without registration (CC BY 4.0).
OpenAccess true
Contact https://www.fsd.tuni.fi/
Representation
Language Finnish; English
Resource Type Kvantitatiivinen; Quantitative
Discipline Agriculture, Forestry, Horticulture, Aquaculture; Agriculture, Forestry, Horticulture, Aquaculture and Veterinary Medicine; Life Sciences; Social Sciences; Social and Behavioural Sciences; Soil Sciences
Spatial Coverage Suomi; Finland; Suomi; Finland