Nuorisobarometri kevät 1999

Kevään 1999 nuorisobarometrin pääteemoja olivat työelämä ja kulutus. Tutkimuksessa selvitettiin myös nuorten käsityksiä koulutuksesta, huumeista ja Suomen EU-puheenjohtajuudesta. Aluksi kysyttiin työskentelyyn ja työttömyyteen liittyviä kysymyksiä. Vastaajilta tiedusteltiin ensin heidän nykyistä tilannettaan. Töissäkäyviltä kysyttiin tarkemmin työn luonnetta ja kestoa sekä sitä, kokevatko he nykyisten työtehtäviensä vastaavan saamaansa koulutusta. Työttömiltä kysyttiin, kauanko he ovat olleet työttöminä. Lisäksi nuorilta tiedusteltiin, millaisten tekijöiden he arvioivat estävän työllistymistä omalla kohdallaan ja nuorten kohdalla yleensä (vaihtoehtoina esimerkiksi vähäinen työkokemus, työn puute paikkakunnalla, matala palkkaus tai ulkomaalaiset Suomessa). Seuraavaksi esitettiin joukko väitteitä työelämästä, ja kysyttiin ovatko vastaajat niistä samaa vai eri mieltä (esimerkiksi "työelämässä pysyminen edellyttää jatkuvaa kouluttautumista" ja "nykyinen sosiaaliturva tekee ihmisistä passiivisia ja vie heiltä halun yrittämiseen"). Tiedusteltiin myös vastaajien tulevaisuudensuunnitelmia. Kysyttiin aikovatko nämä lähimmän viiden vuoden aikana hakeutua ulkomaille töihin tai opiskelemaan, perustaa oman yrityksen tai mennä ammatilliseen koulutukseen. Seuraavaksi tiedusteltiin asioista, jotka vaikuttavat vastaajien ostopäätökseen näiden hankkiessa kestokulutustavaroita. Kysyttiin muun muassa, vaikuttavatko sellaiset asiat kuin tuotteen kotimaisuus tai tuotteelle saatava takuu ostopäätökseen paljon, jonkin verran, vähän vai ei lainkaan. Lisäksi pyydettiin vastaajia nimeämään tärkein ostopäätökseen vaikuttava asia. Tutkimuksessa kartoitettiin myös lyhyesti suhtautumista huumeisiin ja niiden käyttöön. Esitettiin erilaisia väittämiä huumeista (esimerkiksi "on hyväksyttävää käyttää huumeita") ja kysyttiin, ovatko vastaajat väittämien kanssa samaa vai eri mieltä. Lisäksi kysyttiin onko vastaajille tarjottu ostettavaksi huumeita viimeksi kuluneiden kuuden kuukauden aikana. Lopuksi kysyttiin alkavasta Suomen EU-puheenjohtajakaudesta. Vastaajat kertoivat kuinka tärkeinä he pitävät, että Suomi vaikuttaa Euroopan unionissa erilaisiin asioihin (esimerkiksi ympäristönsuojelu, sukupuolten välinen tasa-arvo, ihmisoikeuksien turvaaminen ja EU:n ja Venäjän suhteiden kehittäminen). Taustamuuttujina tutkimuksessa olivat muun muassa vastaajan ikä, sukupuoli, maakunta, koulutus ja pääasiallinen toiminta.

The main themes of the Finnish Youth Survey Spring 1999 were working life and consumption. Young people were also asked questions on education, drugs, and Finland's EU presidency. First, the respondents were asked about working and unemployment. Their employment status was charted. Those who were employed were asked about the duration and nature of their contract, and whether they felt the job was commensurate with their qualifications. Those who were unemployed were asked about the duration of unemployment and what kind of factors they thought had hindered or prevented them and young people in general from finding a job (e.g. little work experience, lack of jobs in the municipality of residence, low wage, or foreigners in Finland). The respondents were also presented with a set of attitudinal statements on working life, covering topics such as continuously educating oneself and the relationship between social security and entrepreneurship. Additionally, young people's future plans were queried. They indicated whether they were going to work or study abroad, start their own business, or apply for vocational education. Further questions canvassed factors that influenced the respondents' consumer choices (e.g. Finnish origin, guarantee). They were also asked to name the most important factor affecting them when buying durables. In addition, the survey briefly charted drug abuse. The respondents were presented with various statements on drugs and asked whether someone had tried to sell them drugs in the past six months. Finally, some questions on Finland's incipient EU presidency were asked. The respondents gave their views on how important they considered that Finland influenced various issues in the EU (for instance environmental protection, equality between the sexes, securing human rights, developing the relationship between the EU and Russia). Background variables included the respondent's age, gender, region of residence, education, and economic activity.

Todennäköisyysotanta: ositettu otantaProbability.Stratified

Probability: StratifiedProbability.Stratified

PuhelinhaastatteluInterview.Telephone

Telephone interviewInterview.Telephone

Identifier
Source http://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2528
Metadata Access https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai?verb=GetRecord&metadataPrefix=oai_ddi25&identifier=ba7ef9485cd352046e40058cd5c4aa634fbf520a5ee8e6431fe68461bd8b8d58
Provenance
Creator Nuorisoasiain neuvottelukunta (Nuora); Nuorisotutkimusseura. Nuorisotutkimusverkosto; Advisory Council for Youth Affairs (Nuora); Finnish Youth Research Society. Finnish Youth Research Network
Publisher Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto; Finnish Social Science Data Archive
Publication Year 2010
Rights Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto; Finnish Social Science Data Archive; Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.; In accordance with the agreement between FSD and the depositor.; Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.; The dataset is (B) available for research, teaching and study.
OpenAccess true
Contact https://www.fsd.tuni.fi/
Representation
Language Finnish; English
Resource Type Kvantitatiivinen; Quantitative
Discipline Agriculture, Forestry, Horticulture, Aquaculture; Agriculture, Forestry, Horticulture, Aquaculture and Veterinary Medicine; Life Sciences; Social Sciences; Social and Behavioural Sciences; Soil Sciences
Spatial Coverage Suomi; Finland; Suomi; Finland