Kevään 1998 nuorisobarometrin pääteemoja olivat koulutus, työelämän muutokset, julkisen talouden säästöt ja syrjäytyminen. Vastaajilta kysyttiin myös muun muassa työttömyydestä, sosiaaliturvasta ja tulevaisuudensuunnitelmista. Ensiksi kerättiin taustatietoja vastaajien tilanteista esittämällä kysymyksiä heidän koulutustasostaan. Kysyttiin, opiskeleeko vastaaja tällä hetkellä ja onko vastaaja suorittanut jonkin tutkinnon. Tutkinnon suorittaneilta tiedusteltiin, millaiset valmiudet perusasteen jälkeinen koulutus vastaajan kokemuksen mukaan antaa nuorille selviytyä elämässä eteenpäin. Lisäksi kysyttiin kaikilta vastaajilta, mikä kuvaa parhaiten heidän tämänhetkistä pääasiallista tilannettaan. Töissäkäyviltä kysyttiin lisää työsuhteen kestosta ja laadusta, ja työttömiltä kysyttiin, kuinka kauan nämä ovat olleet työttöminä. Lisäksi kysyttiin työttömiltä, mikä on näiden mielestä tärkein tekijä, joka estää työn saamista heidän kohdallaan. Seuraavaksi kartoitettiin kaikkien vastaajien käsityksiä peruskoulusta. Kysyttiin, millaisen arvosanan neljästä kymmeneen he antaisivat peruskoululle omien kokemustensa perusteella. Vastaajat saivat myös kertoa, millaiset valmiudet peruskoulu antaa nuorille eri alueilla (esimerkiksi yleissivistys, valmiudet työelämään ja valmiudet yhteiskunnalliseen toimintaan). Kysyttiin, mikä vastaajan mielestä on tärkein asia, johon peruskoulu antaa valmiuksia. Seuraavat kysymykset koskivat työelämää ja työllistymistä. Vastaajille esitettiin väitteitä ja kysyttiin, ovatko nämä väitteistä samaa vai eri mieltä. Väitteitä olivat muiden muassa "koulutus parantaa olennaisesti työnsaantimahdollisuuksia", "Suomessa työttömyyttä on liioiteltu eli kyllä jokaiselle tekevälle työtä löytyy" ja "työllisyystilanteen parantamiseksi olen valmis tinkimään omasta elintasostani". Väittämät koskivat myös sitä, millaisiksi vastaajat arvioivat oman työllisyystilanteensa seuraavan viiden vuoden aikana. Kysyttiin, miten todennäköisenä nuoret pitävät sitä, että joutuvat työurallaan vaihtamaan kokonaan ammattia. Samassa yhteydessä tiedusteltiin kansalaispalkasta. Kysyttiin nuorilta, mikä heidän mielestään on vähimmäissumma, jolla tulee kuukauden toimeen. Kartoitettiin myös vastaajien mielipiteitä siitä, mikä on tärkein asia töissä olossa (esimerkiksi palkan määrä, työn sisältö tai työn kautta syntyvät ihmissuhteet). Seuraavaksi kysyttiin julkisten menojen leikkaamisesta. Kysyttiin, minkä verran vastaajien mielestä Suomen kansantalouden kehityksen heikentyessä olisi leikattava esimerkiksi terveydenhuollosta, työttömyysturvasta, maataloustuesta ja lapsiperheiden tuesta (paljon, jonkin verran, vähän vai ei lainkaan). Selvitettiin myös nuorten käsityksiä syrjäytymisestä. Kysyttiin puolelta vastaajista, miten paljon erilaiset asiat liittyvät syrjäytymiseen. Asioita olivat muiden muassa koulutuksen puute, ystävien puute, huonot elämäntavat ja oma laiskuus tai välinpitämättömyys. Lopuksi kartoitettiin vastaajien tyytyväisyyttä elämäntilanteeseensa. Kysyttiin, kuinka tyytyväisiä nuoret ovat tällä hetkellä omaan taloudelliseen tilanteeseensa asteikolla neljästä kymmeneen. Lisäksi kysyttiin, kuinka tyytyväisiä he ovat elämäänsä kaiken kaikkiaan samalla tavalla arvioituna. Taustamuuttujia tutkimuksessa olivat mm. vastaajan ikä, sukupuoli, lääni, kunta ja pääasiallinen toiminta.

The main themes of the Finnish Youth Survey Spring 1998 were education, changes in working life, cuts in the public sector, and social exclusion. Young people were also asked questions on their future plans, social security, and unemployment. First, the respondents' background information was charted by asking them questions about their level of education. They were asked whether they studied at the moment, and whether they had completed a degree or qualification. Those who had were asked how they thought post-compulsory education helped young people advance in life. Their economic activity was also investigated. Those who were employed were asked about the duration and nature of their contract, and those who were unemployed were asked about the duration of unemployment and what they thought was the most important factor that had hindered or prevented them from finding a job. Some questions probed the young people's notions of primary and lower secondary education. They were asked to grade primary and lower secondary education based on their own experiences and to tell how they thought compulsory education helped young people in different areas (e.g. common knowledge, skills needed in working life or in public participation). The most important skills provided by primary and lower secondary education were also charted. Further questions canvassed working life and finding a job. The respondents were presented with a set of attitudinal statements on whether education significantly improved one's chances of getting a job, whether unemployment was exaggerated in Finland, and whether they were willing to accept a lower standard of living to improve employment situation. They also evaluated their own employment situation in the next five years. In addition, the young people assessed the probability of having to change occupation during their careers. Opinions on citizen wage (i.e. basic income unconditionally paid to all citizens) and the minimum monthly income needed to support oneself were queried, as well as on the most important thing in a job (for instance wage, nature of work, or relationships formed through work). Views were probed on cuts in public expenditure. The respondents were asked how much should be cut for example from health care, unemployment benefits, farming subsidies, and support for families with children, in case the Finnish economy weakened. Young people's notions of social exclusion were examined. Half of the respondents were asked to what extent social exclusion is caused by for example lack of education, lack of friends, bad way of life, and own laziness or indifference. Finally, the respondents' satisfaction with their financial situation and life in general was studied. Background variables included the respondent's age, gender, province of residence, municipality of residence, and economic activity.

Todennäköisyysotanta: ositettu otantaProbability.Stratified

Probability: StratifiedProbability.Stratified

PuhelinhaastatteluInterview.Telephone

Telephone interviewInterview.Telephone