Kyselyssä selvitettiin vastaajien äänestyskäyttäytymistä juuri ennen tutkimuksen suorittamista käydyissä vuoden 2007 eduskuntavaaleissa. Tutkimus liittyy Tekijät-kohdassa mainittujen tahojen lisäksi Changes in Finnish TV Election Campaigns -projektiin ja professori Heikki Paloheimon johtamaan, Suomen Akatemian rahoittamaan Poliittinen osallistuminen ja demokratian muodot -hankkeeseen. Vastaajalta kysyttiin ensin vaalikoneisiin liittyviä kysymyksiä, muun muassa mitä vaalikoneita hän oli käyttänyt ja montako kertaa sekä päällimmäisiä kokemuksia ja yleistä suhtautumista näihin. Tämän jälkeen vastaajalta tiedusteltiin, mitä eri vaaleihin liittyviä ohjelmia tai mainoksia hän oli seurannut tai nähnyt eri medioissa sekä millaisina hän näki puolueiden vaalikampanjat. Vaalimainontaa tutkittiin edelleen tiedustelemalla, minkä kaikkien puolueiden tai ehdokkaiden mainoksia vastaaja oli nähnyt televisiossa, pitikö hän poliittisia mainoksia hyödyllisinä kannattamalleen puolueelle sekä miten vastaaja suhtautuu poliittiseen tv-mainontaan. Vuoden 2007 eduskuntavaaleihin liittyen kysyttiin, äänestikö vastaaja, minkä puolueen edustajaa hän äänesti, mitkä syyt vaikuttivat puolueen valintaan ja mitkä asiat olivat tärkeitä äänestyspäätöksen kannalta. Lisäksi kysyttiin, missä vaiheessa vastaaja teki ehdokasvalintansa, valitsiko hän ensin puolueen vai ehdokkaan, mitkä asiat vaikuttivat ehdokkaan valintaan ja mistä lähteistä hän sai tietoa äänestyspäätöksensä tueksi. Äänestämisinnokkuuden nostamiseksi eduskuntavaalien alla oli käynnissä sekä oikeusministeriön että SAK:n kampanjat, ja näihin liittyen kysyttiin muun muassa, mitä kautta vastaaja oli huomannut kampanjat, miten ne vaikuttivat vastaajaan sekä millaista oli vastaajan suhtautuminen molempiin kampanjoihin. Edelleen tiedusteltiin, millainen vaikutus erilaisilla vaalien aikaan ajankohtaisilla politiikkaan liittyvillä tapauksilla (esimerkiksi vaalirahoitusepäselvyydet, vaalimainonta ja ehdokkaiden televisioesiintymiset) oli vastaajan kannattamaan puolueeseen. Äänestämättä jättäneiltä kysyttiin mitkä syyt vaikuttivat siihen, etteivät he käyneet äänestämässä. Kysyttiin vielä, mitä vastaaja äänesti vuoden 2004 kunnallisvaaleissa, vuoden 2003 eduskuntavaaleissa sekä edellisten presidentinvaalien toisella kierroksella. Lopuksi tiedusteltiin, mikä puolue olisi vastaajalle pakkotilanteessa kaikkein vähiten epämieluisa vaihtoehto. Taustamuuttujina olivat muun muassa vastaajan ikä, sukupuoli, äidinkieli, koulutus, asumismuoto, ammattiryhmä, kuuluminen ammattiyhdistykseen, talouden vuositulot, maakunta sekä kotitalouden alle 18-vuotiaiden lasten lukumäärät.

The survey charts voting behaviour in the 2007 parliamentary elections, which were held just before the study was conducted. The survey was conducted as part of the "Changes in Finnish TV Election Campaigns" project. In addition, the survey was also part of the Political Participation and Modes of Democracy project funded by the Academy of Finland and led by professor Heikki Paloheimo. First, the respondents were asked questions on candidate selectors / voting advice applications, for example which candidate selectors they had used and how many times, and what their experiences of and attitudes towards candidate selectors were. The respondents were also asked whether they had followed any programmes or seen any advertisements connected with the elections in various media, and what they thought about the election campaigns of different parties. Election advertising was further examined by asking which parties' or candidates' advertisements they had seen on TV, whether they considered political advertisements useful for the party they supported, and what their attitude towards political advertising on TV was. In connection with the 2007 parliamentary elections, the respondents were asked whether they had voted, which party they had voted for and why, and which issues were important in making the voting decision. The respondents were also asked to state at which point they had made their voting decision, which one they chose first: political party or candidate, which factors influenced their choice of candidate, and from which information sources they had received information concerning their decision. Further questions pertained to the campaigns organised before the elections by the Ministry of Justice and the Central Organisation of Finnish Trade Unions (SAK). The purpose of these campaigns was to increase willingness to vote. The respondents were asked how they had received information on the campaigns, how they had affected the respondents, and what the respondents' attitudes towards the campaigns were. In addition, the effects of various political issues at the time of the elections (e.g. confusion over election funding, election advertising, and candidates' performances on TV) on the party the respondents supported were surveyed. Those who had abstained from voting were asked reasons for their abstention. In addition, they were asked which party they had voted for in the 2004 municipal elections, in the 2003 parliamentary elections, and in the second round of the last presidential elections. In conclusion, the respondents were asked which party would be the least unpleasant alternative for them. Background variables included the respondent's age, gender, mother tongue, basic and vocational education, type of accommodation, occupational group, trade union membership, household annual gross income, region of residence, and number of children aged under 18 in the household.

Todennäköisyysotanta: monivaiheinen otantaProbability.Multistage

Probability: MultistageProbability.Multistage

Kasvokkainen haastattelu: tietokoneavusteinen (CAPI tai CAMI)Interview.FaceToFace.CAPIorCAMI

Face-to-face interview: Computer-assisted (CAPI/CAMI)Interview.FaceToFace.CAPIorCAMI