Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisen työelämän laatua palkansaajien näkökulmasta vuonna 2002. Aineisto koostuu 1297 satunnaisesti valitun palkansaajan vastauksista. Työolobarometrin sisällöstä pääosa on pidetty samanlaisena eri vuosina. Vuoden 2002 barometrin uudet kysymykset koskevat kotona työskentelyä, tavoitettavuutta ja yhteydenpitoa työpaikalle työajan ulkopuolella. Erityisteemana oli työaikojen joustavuus sekä työn ja oman ajan välinen raja. Ensimmäiset kysymykset koskivat työsuhteen pituutta ja luonnetta sekä työpaikan henkilöstöä. Vastaajilta tiedusteltiin esimerkiksi vuoden aikana tapahtuneista muutoksista henkilöstön lukumäärässä, irtisanomisista ja lomautuksista. Seuraavat kysymykset koskivat työpaikan ilmapiiriä, kuten esiintyykö työpaikalla ristiriitoja, olivatko ne lisääntyneet, ja kenen välillä niitä esiintyi. Tämän jälkeen kysyttiin työtehtävistä ja työn luonteesta sekä palkkaukseen liittyvistä asioista, kuten ylityökorvauksista, lisistä ja tulospalkkioista sekä vastaajan suhtautumisesta palkkaukseensa. Seuraavaksi tiedusteltiin työajan joustosta, kotona työskentelystä ja ammattiliittoon kuulumisesta. Vastaajat ottivat kantaa mm työtahdin, työturvallisuuden ja ammattitaidon kehittämisen mahdollisuuksien lisääntymiseen tai vähenemiseen. Vastaajilta kyseltiin myös työn ja palkkauksen suhteesta, ja oliko työpaikalla toteutettu projekteja tuottavuuden tai laadun kehittämiseksi, sekä oliko vastaaja ollut palkallisilla kursseilla. Seuraavaksi siirryttiin tiedustelemaan, oliko työpaikalla liian vähän henkilöitä tehtäviin nähden, olivatko työt hyvin organisoituja, ja kokiko vastaaja työn fyysisesti raskaaksi. Vastaajilta tiedusteltiin myös, pitävätkö he mahdollisena, että seuraavan vuoden aikana heidät esimerkiksi lomautetaan, irtisanotaan tai siirretään toisiin tehtäviin. Lisäksi vastaajat pohtivat työllisyystilannetta sekä sitä, onko työelämä muuttumassa suuntaan tai toiseen esimerkiksi tasa-arvon, ympäristökysymysten huomioon ottamisen, esimiesten johtamistavan tai itsensä kehittämisen mahdollisuuksien suhteen. Lopuksi tiedusteltiin vielä muun muassa työkykyyn ja työterveyteen liittyviä asioita, sekä miten tärkeä asia työ on perhe-elämään ja vapaa-aikaan suhteutettuna. Lisäksi kysyttiin, esiintyykö vastaajan työorganisaatiossa syrjintää tai eriarvoista kohtelua, joka perustuu esimerkiksi ikään, sukupuoleen, työsuhteen luonteeseen tai työntekijän syntyperään. Samoin tiedusteltiin, oliko työpaikalla pyritty vaikuttamaan työturvallisuuteen, terveyteen tai ammattitaidon kehittämiseen. Työolobarometrissa on hyödynnetty työvoimatutkimuksen (Tilastokeskus 2002) taustamuuttujia. Taustamuuttujina olivat muun muassa sukupuoli, ikä, alue ja työpaikan toimiala.

The annual survey studied employee opinion on the quality of working life in Finland. Main themes were psychosocial working environment, job characteristics, pay systems, satisfaction with the job, employment security, training and development, capacity to work, and bullying and discrimination at work. The year 2002 survey contained new questions on flexible working time and working outside normal hours. First, the respondents were asked how many years they had worked for the employer they were working for at the time, type of contract, number of persons at the workplace, what kind of changes there had been in staff numbers, working hours, contracts and organisational structure over the past 12 months, and whether people had been transferred to other units. Further questions covered team work, and whether there had been bullying or conflicts at the workplace, between what groups and whether the conflicts had decreased or increased over the past 12 months. Next set of questions covered autonomy and influence at work, overtime and its compensation, flexible working time options, working from home (telework), working outside office hours, and membership in a trade union or professional association. Changes over the past year in workload, physical or mental stress, in access to training were charted as well as pay systems and satisfaction with the workplace. One topic pertained to whether the respondents had presented any ideas to improve working conditions, products, services or working methods at the workplace and whether there had been other development initiatives. The respondents' participation in job-related training and development was investigated. They were asked how likely it was that they would be dismissed or laid off, or their tasks or working hours would be changed over the next year. Opinions were charted on employment situation in Finland and what kind of changes were happening in working life in, for instance, relating to management style, possibility to influence decisions, the financial situation of their organisation. A number of questions investigated how the employees' capacity to work and occupational health and safety had been taken into account at the workplace, the respondents' sickness absences, and estimate of own mental and physical capacity to work. Discrimination at work based on ethnic group, age, gender or contract type was explored. Background variables included the respondent's gender, age, type of municipality, major region (NUTS2), region (NUTS3), occupational group, status in employment, industry of employment, employer type, weekly working hours, additional jobs, industry of additional job, and basic and vocational education. Most background variables were obtained from the Labour Force Survey 2002 telephone interviews.

Todennäköisyysotanta: yksinkertainen satunnaisotantaProbability.SimpleRandom

Probability: Simple randomProbability.SimpleRandom

Puhelinhaastattelu: tietokoneavusteinen (CATI)Interview.Telephone.CATI

Telephone interview: Computer-assisted (CATI)Interview.Telephone.CATI