Tutkimus käsitteli Suomea, suomalaisuutta, kansallista identiteettiä ja kansainvälistä vuorovaikutusta. Aluksi kysyttiin kuinka läheisiksi vastaajat tunsivat asuinkuntansa, asuinmaakuntansa, Suomen ja Euroopan. Seuraavaksi kysyttiin mitä ominaisuuksia ihmisissä pidettiin tärkeinä, että heitä voidaan pitää suomalaisina. Vastaajien tuntemaa ylpeyttä Suomesta kartoitettiin väittämillä, jotka käsittelivät mm. demokratiaa, kansainvälistä poliittista vaikutusvaltaa, taloudellisia saavutuksia, sosiaaliturvajärjestelmää, saavutuksia urheilussa, taiteessa ja kirjallisuudessa, armeijaa, historiaa sekä tasa-arvoa. Seuraavissa väittämissä käsiteltiin laajasti kansallisia ja kansainvälisiä toimia, mm. Suomen talouden suojelemista, ympäristön saastumista, Suomen omista eduista huolehtimista ja ulkomaalaisten maanosto-oikeutta. Esitettiin myös väittämiä monikansallisista yhtiöistä, vapaakaupasta sekä kansainvälisistä organisaatioista ja järjestöistä. Useat väittämät käsittelivät erilaisia rodullisia ja etnisiä ryhmiä, maahanmuuttajia sekä heidän kulttuuriaan ja tapojaan. Vastaajilta kysyttiin kuinka ylpeitä he olivat suomalaisuudestaan ja esitettiin väittämiä, jotka käsittelivät vahvojen isänmaallisten tunteiden vaikutuksia. Kysyttiin myös onko vastaaja Suomen kansalainen ja olivatko hänen vanhempansa vastaajan syntyessä Suomen kansalaisia. Euroopan unionia koskevissa kysymyksissä tiedusteltiin, kuinka paljon vastaajat olivat kuulleet tai lukeneet unionista, hyötyykö Suomi unionin jäsenyydestä sekä tuleeko unionin päätöksiä noudattaa vaikka olisi niistä eri mieltä. Haluttiin myös tietää pitäisikö Euroopan unionilla olla enemmän vai vähemmän valtaa kuin jäsenmaiden kansallisilla hallituksilla ja tiedusteltiin, miten vastaaja äänestäisi jos järjestettäisiin kansanäänestys siitä tulisiko Suomen pysyä Euroopan unionin jäsenenä vai erota siitä. Kyselyssä on runsaasti taustamuuttujia, mm. vastaajan sukupuoli, syntymävuosi, siviilisääty, koulutus, ammatti, ammattiasema, säännöllinen viikoittainen työaika, ammattiliiton jäsenyys, työnantajasektori, toimiala, poliittinen asennoituminen, kirkossakäynti, kirkon tai uskonnollisen yhteisön jäsenyys, yhteiskuntaluokka, bruttotulot, kotitalouden tulot, kotitalouden henkilömäärä ja ikärakenne, vastaajan asuinpaikkakunnan tyyppi ja asuinmaakunta. Puolison osalta mm. koulutus, ammatti, säännöllinen viikoittainen työaika, työnantajasektori ja toimiala.
The survey studied national identity, national pride and national consciousness of the Finns, and their opinions on Finland's international influence and role, the European Union, the impact of immigration, immigrants, national minorities, and national culture. Questions charted identification with town/city, nation and Europe, most important characteristics for Finnish identity, and perceived pride in being a Finn, and pride in Finland due to democracy, scientific, economic, artistic or sports achievements, social security system, history, equality etc. Attitudes to the power of international institutions, international organisations or the EU to enforce policies in Finland, acquisition of land by foreigners, free trade, and impact of international companies to local business were investigated. Further questions surveyed whether national customs and traditions should be followed to achieve full nationality, should national minorities preserve their own culture, and should different racial and ethnic groups assimilate or retain their identity. Opinions on immigration policy, the rights of immigrants, impact of immigrants on Finnish society, consequences of patriotic feelings, and ethnic diversity in the workplace were charted. The respondents were also asked if they and their parents had Finnish citizenship. Background variables included the respondent's and spouse's gender, year of birth, education, employment, working hours, supervisory duties, occupation, economic activity and occupational status. Further background information included the respondent's membership in a trade union, religious affiliation, religious attendance, self-perceived social class, political party preference in elections, household composition, number of staff members in the workplace, and employer type.
Todennäköisyysotanta: systemaattinen otantaProbability.SystematicRandom
Probability: Systematic randomProbability.SystematicRandom
Itsetäytettävä lomake: paperinen lomakeSelfAdministeredQuestionnaire.Paper
Itsetäytettävä lomake: verkkolomakeSelfAdministeredQuestionnaire.CAWI
Self-administered questionnaire: PaperSelfAdministeredQuestionnaire.Paper
Self-administered questionnaire: Web-based (CAWI)SelfAdministeredQuestionnaire.CAWI
