Vuonna 1994 kerättiin ensimmäinen kunta-alan työolobarometri, jossa tarkasteltiin kuntien ja kuntayhtymien työolojen muutoksia. Tiedot perustuvat työministeriön työolobarometrin aineistoon, jota kattaa kaikkien alojen palkansaajat. Tätä aineistoa on kasvatettu Työturvallisuuskeskuksen kuntaryhmän toimeksiannosta kunta-alalla työskentelevien osalta poimimalla heistä lisäotos. Työolobarometrin sisällöstä pääosa on pidetty samanlaisena eri vuosina. Vuonna 1994 kysyttiin aiempien vuosien työolobarometreja enemmän kysymyksiä työajoista ja niiden tosiasiallisesta joustosta. Aluksi vastaajilta tiedusteltiin työsuhteen pituutta ja luonnetta. Haastateltavilta kysyttiin työpaikan henkilöstömäärää ja siinä tapahtuneita muutoksia viimeisen 12 kuukauden ajalta. Vastaajilta kysyttiin, mistä uusia työntekijöitä oli otettu, ja oliko työntekijöitä esimerkiksi osa-aikaistettu, lomautettu tai siirretty toiseen yksikköön. Lisäksi tiedusteltiin muun muassa, oliko työpaikalla yhdistelty tai purettu yksiköitä, lisätty työn tuottavuuteen perustuvaa palkkausta, ja oliko töitä alettu ostaa ulkopuoleisilta. Työpaikan ilmapiiriä kartoitettiin kyselemällä, esiintyikö siellä kilpailuhenkeä, esimiesten ja alaisten tai työntekijöiden välisiä ristiriitoja, sekä olivatko ristiriidat lisääntyneet tai vähentyneet. Seuraavaksi selvitettiin työntekijän vaikutusmahdollisuuksia eri asioihin työpaikallaan. Vastaajalta tiedusteltiin kuulumista ammattijärjestöön. Samoin tiedusteltiin ammattijärjestön vaikutusmahdollisuuksia. Vastaajan työaikaa selvitettiin kyselemällä ylitöistä ja ylitöihin liittyvistä korvauksista, kellokortin käytöstä, työajan joustosta sekä työn kausiluontoisuudesta. Lisäksi tiedusteltiin, oliko työajoista sovittu yksilöllisesti vai koko työpaikan tasolla, ja perustuiko sopimus ammattijärjestöjen tekemiin paikallisiin sopimuksiin. Edelleen selvitettiin muutoksia työtahdissa, työturvallisuudessa, työn henkisessä ja fyysisessä rasittavuudessa ja esimerkiksi kannustuksen saannissa viimeisen 12 kuukauden aikana. Seuraavaksi tiedusteltiin kuukausipalkkaa veroja vähentämättä, työn määrän vaikutusta palkkaukseen, sekä kuinka vastaaja arveli palkkansa muuttuvan vuoden kuluessa. Epävarmuutta työsuhteessa selvitettiin kysymällä, esimerkiksi pitikö haastateltava mahdollisena, että hänet lomautetaan, irtisanotaan tai siirretään toisiin tehtäviin. Vastaajat myös arvioivat työtilannettaan vuoden kuluttua sekä, saisivatko ammattiaan ja työkokemustaan vastaavaa työtä, mikäli jäisivät työttömiksi. Työelämän muutosten suuntaa selvitettiin olivatko seuraavat asiat menossa parempaan vai huonompaan suuntaan: työnteon mielekkyys, sukupuolten välinen tasa-arvo, ympäristökysymykset, tietojen saanti tulevaisuuden tavoitteista, esimiesten johtamistapa, mahdollisuudet itsensä kehittämiseen ja työpaikan taloudellinen tilanne. Lopuksi tiedusteltiin vastaajan koulutusta, siviilisäätyä, ja oliko vastaajalla kotona asuvia alle 18-vuotiaita lapsia. Kunta-alan työolobarometrissa on hyödynnetty työvoimatutkimuksen (Tilastokeskus 1994) taustamuuttujia. Taustamuuttujina olivat muun muassa sukupuoli, ikä, alue ja työpaikan toimiala.

The annual survey studied employee opinion on the quality of working life in Finnish municipalities. Main themes were job characteristics, conflicts at the workplace, working hours, flexibility, pay systems, employment security, equality and teleworking. The year 1994 survey contained new questions on working time and equality between men and women at the workplace. First, the respondents were asked how many years they had worked for the employer they were working for at the time, type of contract, number of persons at the workplace, and what kind of changes there had been in staff numbers, working hours, contracts, organisation and tasks during the past 12 months, and whether people had been transferred to other units. Further questions covered incidents of violence, whether there had been conflicts at the workplace, between what groups and whether the conflicts had decreased or increased over the past 12 months. A number of questions surveyed whether men had been favoured and women discriminated against at the workplace (e.g. in pay, access to training or information). Next set of questions investigated the respondent's autonomy at work and other job characteristics, changes over the past year, working hours, working time, flexibility in hours and time, overtime compensation, R's membership in a trade union or professional association, workload and pay systems. They were asked how likely it was that they would be dismissed or laid off, or their tasks or working hours would be changed over the next year. Opinions were charted on employment situation in Finland and what kind of changes were happening in working life in, for instance, relating to management style, possibility to influence decisions at the workplace. Some questions focused on teleworking (working from home or elsewhere outside of office, homeworking). Background variables included the respondent's gender, age, urbanity of the municipality of residence, occupational group, industry of employment, employer type, weekly working hours, additional jobs, industry of additional job, basic and vocational education, marital status, the number and ages of children in the household, whether R worked for a municipality or a federation of municipalities and in which sector. Most background variables were obtained from the Labour Force Survey 1994 telephone interviews.

Todennäköisyysotanta: yksinkertainen satunnaisotantaProbability.SimpleRandom

Probability: Simple randomProbability.SimpleRandom

PuhelinhaastatteluInterview.Telephone

Telephone interviewInterview.Telephone