Tutkimuksessa selvitettiin lasten ja nuorten ihmisoikeustietämystä ja osallistumista sekä sitä, missä määrin lapsia kuullaan ja missä he haluavat tulla kuulluiksi. Kysely kartoitti tietämystä lasten oikeuksista ja ihmisoikeuksista yleisesti, yläkouluikäisten osallisuutta arkipäivän päätöksenteossa, oppilaiden mielipiteitä mediasta, informaatiosta ja osallisuudesta sekä lasten ja nuorten vaikutuskanavien ja -keinojen käyttöä. Aineisto on kerätty UNICEFin yhteispohjoismaisen tutkimukseen lasten ihmisoikeustietämyksestä ja osallistumisesta. Tutkimus pyrki kehittämään lapsen osallisuutta ja kuulluksi tulemista omassa arjessaan. Tämä aineisto kattaa Pohjoismaiden (Suomen, Ruotsin, Norjan, Islannin ja Tanskan) tutkimusaineistot. Vain Suomen vastaajat sisältävä aineisto on myös arkistoitu Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon (ks. FSD2546 Lasten ihmisoikeustietämys ja osallistuminen 2009-2010: Suomi). Aluksi vastaajilta tiedusteltiin ikää ja sukupuolta ja vanhempien koulutustaustaa. Vastaajan ja vanhempien sukujuuria selvitettiin kyselemällä, olivatko vastaaja ja tämän vanhemmat syntyneet Suomessa vai ulkomailla. Seuraavaksi selvitettiin vastaajan käsitystä lasten oikeuksista. Vastaajilta tiedusteltiin, kuinka paljon he tiesivät lasten oikeuksista, missä he olivat kuulleet niistä ja keitä oikeudet heidän mielestään koskivat. Vastaajille esitettiin erilaisia väittämiä ihmisoikeuksista, joiden kanssa he olivat samaa tai eri mieltä viisiportaisella asteikolla. Osallisuutta arkipäivän päätöksenteossa kartoitettiin kyselemällä kuinka paljon vastaajat kykenivät vaikuttamaan erilaisiin kotia, koulua ja vapaa-aikaa koskeviin asioihin, ja kuinka tärkeinä he näitä asioita pitivät. Lisäksi vastaajat kirjasivat kolme tärkeintä asiaa, joissa nuoria tulisi vastaajan mielestä kuulla. Samoin he kirjasivat kolme tärkeintä asiaa, jotka tulisi tehdä ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja luonnonsuojelemiseksi. Vastaajien osallistumista kartoitettiin lisäksi kyselemällä, olivatko he olleet mukana esimerkiksi nuorisovaltuustoissa, järjestötoiminnassa tai poliittisissa puolueissa. Lopuksi kartoitettiin lasten ja nuorten vaikutuskanavia ja keinoja. Vastaajat ottivat kantaa erilaisten vaikutuskeinojen ja -kanavien kuten oppilaskunnan, mielenosoitusten, blogien ja järjestöjen tärkeyteen ja toimivuuteen. Lisäksi vastaajat arvioivat elämänlaatuaan kymmenportaisella asteikolla ja ottivat kantaa siihen, ajattelivatko he vaikuttamisesta eri tavalla vastattuaan kyselyyn. Taustamuuttujina olivat mm. ikä, sukupuoli ja vanhempien koulutustausta.
The main aim of the survey, conducted by UNICEF, was to investigate to what extent children and young people can influence matters at home, school and in society and what issues they would like to have influence on. Other main themes included how much children and young people know about children's rights and human rights in general. This integrated dataset contains the responses of 5,775 pupils in Finland, Sweden, Norway, Island and Denmark. FSD collections also include the dataset containing the Finnish part only (FSD2546). Knowledge of child and human rights were charted by asking the respondents how much they knew about the rights of the child, where they had got the information from, and whom do the rights concern. The respondents were also asked to what extent they agreed with statements relating to human rights issues, for instance, to corporal punishment of children, whether all people have the same rights regardless of their religion, whether boys and girls have the same rights etc. One topic pertained to what extent the respondents were able influence matters at home, school and spare time and how important they considered it to be to be able to influence these matters, including use of own money, bed times, interior and decor of their own room, where to live if parents divorced, hobbies, decision which school to go to, what one learns at school, school menu, facilities in the municipality, the family's water and electricity consumption etc. Next, the respondents were asked whether they agreed with statements relating to the media, decision making at school, voting age, and climate change. In addition, they were asked to name the three most important issues they would like to have influence on and the three most important things that can be done to combat climate change. The respondents were asked whether they had participated in the school council or other school bodies, other school activities (e.g. as peer mediators/tutors), local or youth council or political party activities. Opinions were charted on the importance of different channels or methods of participation and how well these had worked in their own case. Channels/methods mentioned included petitions, demonstrations, different kinds of youth bodies, online blog postings etc. The respondents also evaluated the quality of their life on a 10-point scale. Background information included the respondent's age, gender, R's and parents' country of birth and whether the parents had university education or not.
Todennäköisyysotanta: ositettu otantaProbability.Stratified
Probability: StratifiedProbability.Stratified
Itsetäytettävä lomake: paperinen lomakeSelfAdministeredQuestionnaire.Paper
Itsetäytettävä lomake: verkkolomakeSelfAdministeredQuestionnaire.CAWI
Self-administered questionnaire: PaperSelfAdministeredQuestionnaire.Paper
Self-administered questionnaire: Web-based (CAWI)SelfAdministeredQuestionnaire.CAWI
