Aineisto kartoittaa suomen- ja ruotsinkielisten suomalaisten välisiä asenteita ja ruotsinkielisen kulttuurin kuluttamista Suomessa. Aineisto on kerätty osana Kansalaismielipidepaneelia, joka kuuluu kansalliseen yleisen mielipiteen mittaamisen infrastruktuuriin (The Finnish Research Infrastructure for Public Opinion, FIRIPO). Aineisto sisältää myös vuoden 2021 kyselykierroksen vastaukset. Vuoden 2023 kyselyyn on voinut vastata suomen tai ruotsin kielellä, ja osa kysymyksistä poikkesi hieman toisistaan vastauskielen mukaan. Kyselyn alussa vastaajaa pyydettiin ottamaan kantaa eri väittämiin, jotka koskivat muun muassa ruotsin kielen asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa, ruotsin kielen opiskelua, suomenruotsalaisia koskevia mielikuvia sekä kieliryhmien välisiä suhteita. Lisäksi vastauskielestä riippuen, vastaajaa pyydettiin arvioimaan joko omaa ruotsin tai suomen kielen taitotasoaan kouluarvosana-asteikolla. Kyselyssä kartoitettiin myös vastaajan näkemyksiä ruotsinkielisen koulutuksen tasosta suhteessa suomenkieliseen koulutukseen. Seuraavaksi selvitettiin suomenkielisten vastaajien osallistumista ruotsinkielisiin kulttuuritapahtumiin sekä heidän kotiympäristössään tapahtuvaa ruotsinkieliseen kulttuuriin tutustumista. Heiltä kysyttiin muun muassa, kuinka usein he ovat osallistuneet ruotsinkielisiin kulttuuritapahtumiin, minkä kulttuurin osa-alueiden tapahtumiin osallistuminen on kohdistunut sekä millaisia ruotsinkielisiä kulttuurisisältöjä he ovat kuluttaneet kotiympäristössään. Niiltä vastaajilta, joilla ei ollut aiempaa kokemusta, tiedusteltiin halukkuutta osallistua tai tutustua ruotsinkieliseen kulttuuriin tulevaisuudessa. Tämän jälkeen kyselyssä kartoitettiin ruotsin kielen käyttöön liittyviä kokemuksia ja asenteita, kuten suhtautumista niin sanottuun pokkaruotsiin, kielen vaihtamiseen keskustelutilanteissa sekä kaksikieliseen vuorovaikutukseen. Lisäksi kyselyssä selvitettiin vastaajan näkemyksiä Suomen tulevaisuuden kieli- ja kulttuurikehityksestä sekä Ahvenanmaan asemaan liittyvistä kysymyksistä. Lopuksi aineistossa tarkastellaan eri väittämien avulla vastaajan suhtautumista Suomen ruotsalaiseen kansanpuolueeseen (RKP), sen hallitusosallistumiseen ja koettuun vaikutusvaltaan sekä sitä, miten puolueen toiminta vaikuttaa tai koetaan vaikuttavan suomenkielisten vastaajien suhtautumiseen ruotsinkielisiin suomalaisiin. Taustamuuttujia aineistossa ovat sukupuoli, kieli, ikäryhmä, kuntatyyppi, onko lapsia, tilastollinen kuntaryhmitys ja kielisuhde.
The survey charted attitudes between Finnish-speaking and Swedish-speaking Finns as well as the consumption of Swedish-language culture in Finland. The data were collected as part of the Citizens' Opinion Panel, which is part of the national infrastructure for measuring public opinion (The Finnish Research Infrastructure for Public Opinion, FIRIPO). The dataset also includes responses from the 2021 survey round. The 2023 survey could be completed in Finnish or Swedish, and some questions differed slightly depending on the response language. At the beginning of the survey, the respondents were asked to take a stand on various statements concerning, for example, the status of the Swedish language in Finnish society, studying Swedish, perceptions of Swedish-speaking Finns, and relations between the language groups. In addition, depending on the response language, the respondents were asked to assess their own proficiency in Swedish or Finnish on the school grade scale. The survey also examined the respondents' views on the level of Swedish-language education compared to Finnish-language education. Next, the survey charted the participation of Finnish-speaking respondents in Swedish-language cultural events as well as their engagement with Swedish-language culture in the home environment. They were asked, for example, how often they had participated in Swedish-language cultural events, which cultural sectors the events represented, and what kinds of Swedish-language cultural content they had consumed at home. The respondents without previous experience were asked about their willingness to participate in or familiarise themselves with Swedish-language culture in the future. The survey then investigated experiences and attitudes related to the use of the Swedish language. The topics included opinions on so-called "pokkaruotsi", switching languages in conversation, and bilingual interaction. In addition, the respondents were asked about their views on Finland's future linguistic and cultural development and questions related to the status of Åland. Finally, the survey examined the respondents' attitudes, through various statements, towards the Swedish People's Party of Finland (RKP), its participation in government and perceived influence, and how the party's activities affect, or are perceived to affect, Finnish-speaking respondents' attitudes towards Swedish-speaking Finns. Background variables included the respondent's gender, language, age group, type of neighbourhood, whether the respondent has children, the statistical grouping of municipalities, and language relation.
Todennäköisyys- ja ei-todennäköisyysotannan yhdistelmäMixedProbabilityNonprobability
Mixed probability and non-probabilityMixedProbabilityNonprobability
Itsetäytettävä lomake: verkkolomakeSelfAdministeredQuestionnaire.CAWI
Self-administered questionnaire: Web-based (CAWI)SelfAdministeredQuestionnaire.CAWI
