Tutkimuksessa selvitetään käsityksiä julkisesta vallasta ja vallankäyttäjistä sekä siitä, mikä yhteiskunnassa on oikein ja mikä väärin. Vastaajien mielipiteitä kysytään myös esimerkiksi verotuksesta ja terrorismin torjunnasta. Suomen talouteen ja Euroopan unioniin liittyvät kysymykset (lomakkeella numerot 52-67) ovat kansallisia lisäkysymyksiä. Valtion tehtäviin liittyen kysyttiin mm. pitääkö ihmisten aina noudattaa lakia, pitäisikö hallituksen vastaisia toimenpiteitä sallia ja millaisia nämä toimenpiteet voisivat olla. Kysyttiin myös, millaisia toimia tulisi sallia sellaisille ääriryhmille, jotka haluavat syrjäyttää hallituksen vallankumouksella. Käsityksiä oikeusjärjestelmästä kartoitettiin kysymällä, kumpi on vastaajan mielestä pahempi, viattoman tuomitseminen vai syyllisen vapaaksi päästäminen. Talouspolitiikkaa kartoitettiin kysymällä millaisia talouspoliittisia toimenpiteitä vastaajat kannattavat ja millaisia vastustavat. Lisäksi kysyttiin mitä julkisia menoja pitäisi lisätä ja mitä vähentää. Lisäksi tiedusteltiin millaisista asioista julkisen vallan pitäisi olla vastuussa ja kuinka hallitus onnistuu nykyisin erilaisissa sille kuuluvissa tehtävissä. Terrorismia käsiteltiin kysymällä millaisiin toimiin viranomaisilla pitäisi olla oikeus, jos he epäilisivät jonkin terroriteon olevan tekeillä. Verotusta koskevassa kysymyksessä kysyttiin, millaisina vastaajat pitivät verojen määrää suuri-, pieni- ja keskituloisille. Vastaajilta tiedusteltiin myös, kuinka usein heitä pyydetään vaikuttamaan tärkeissä päätöksissä joidenkin eduksi ja tuntevatko vastaajat sellaisia henkilöitä, joita he voivat pyytää vaikuttamaan omaksi edukseen tärkeissä päätöksissä. Kysyttiin myös kuinka usein vastaajat kokevat viranomaisten toimineen oikeudenmukaisesti kaltaisiaan ihmisiä kohtaan ja riippuuko ihmisten viranomaisilta saama kohtelu siitä, keitä nämä ihmiset tuntevat. Korruptiota käsiteltiin kysymällä kuinka monet suomalaispoliitikot ja virkamiehet sekä EU:n poliitikot ja virkamiehet ovat vastaajan mielestä sekaantuneet siihen. Lisäksi kysyttiin onko vastaaja tai hänen perheensä jäsen viimeisten viiden vuoden aikana kohdannut viranomaisen, joka on vihjannut haluavansa tai pyytänyt lahjusta tai suosionosoitusta vastineeksi jostakin palvelusta. Suomen taloutta käsiteltiin kysymällä millaista Suomen yhteiskunnallinen ja taloudellinen kehitys on ollut viimeisten viiden vuoden aikana ja kuka on pääasiallisesti vastuussa tällaisesta kehityksestä. Euroopan unionin asioita käsiteltiin kysymällä millä ryhmillä on liikaa tai liian vähän vaikutusvaltaa Euroopan unionin asioihin Brysselissä. Lisäksi kysyttiin onko vastaajan mielestä asiallista, että yritysten ja erilaisten edunvalvontaryhmien valtuuttamat edustajat pyrkivät vaikuttamaan Brysselissä suoraan Euroopan unionin politiikkaan. Tutkimuksessa tiedusteltiin myös vastaajien käsityksiä EU:n maataloustuesta ja esitettiin väittämiä EU:n päätöksenteosta. Kysyttiin myös kuinka paljon Euroopan parlamentin jäsen voi vaikuttaa Euroopan unionin politiikkaan ja päätöksiin sekä sitä, miten kansalaisten tietämystä Euroopan unionin päätöksistä ja toimenpiteistä voitaisiin lisätä. Vastaajilta tiedusteltiin myös heidän mielipidettään Euroopan parlamenttiin valittujen edustajien palkkojen ja kulukorvauksien suuruudesta. Taustatietoina kysyttiin mm. sukupuoli, syntymävuosi, kotitalouden koko, koulutus, työelämään osallistuminen, ammatti, elinkeino tai toimiala, säännöllinen viikoittainen työaika, ammattiasema, esimiesasema, työnantaja (yksityinen/julkinen sektori), ammattiliiton jäsenyys, äänestyskäyttäytyminen, uskonnollisuus, tulot sekä vastaajan asuinaluetta kuvaavia tietoja.

The year 2006 survey examined Finnish attitudes towards government officials and decision makers, and what is right and wrong in society. Respondents’ opinions on taxation and prevention of terrorism were also probed. First, the respondents were asked whether people must obey the law without exception, whether protests against government should be allowed, and what kind of protests these could be. The respondents also gave their opinions on what kind of acts should be allowed for extremists who want to overthrow the government by revolution. Views on legal system were charted by asking respondents to decide which is worse: convicting an innocent person, or letting a guilty person go free. One topic pertained to economic policy. The respondents were asked what kind of economic policy measures they supported or opposed. Opinions were gathered on increasing and decreasing government spending, responsibilities of government officials, and whether the current government was successful in different areas. Questions related to terrorism included what kind of measures the authorities should have the right to take, if they suspected that a terrorist act was being planned. Some questions covered low, medium, and high income taxation. The respondents were also asked how often they were asked to help influence important decisions in other people's favour, and whether they knew people who could be asked to do the same for them. Opinions were explored on fairness of public officials and corruption. Further questions covered whether the respondents or their family members had come across a public official who had hinted he/she wanted, or had asked for, a bribe or favour in return for a service in the last five years. The national section of the questionnaire (questions 52-67) investigated views on Finnish economy by asking what kind of social and economic developments had taken place in Finland in the last five years, and who was mainly responsible for these developments. Some questions addressed which groups had too much or too little influence on EU policy making in Brussels. The respondents were also asked whether they thought it to be pertinent that authorised representatives of various companies and lobbying groups directly attempt to influence EU policy making in Brussels. Attitudes towards EU farming subsidies and EU decision making were also charted. Some questions covered how much a Member of European Parliament (MEP) can influence EU policy and decision making, and how people's knowledge of EU decisions and actions could be increased. Opinions on the MEP salaries and subsistence allowances were queried as well. Background variables included respondent's gender, year of birth, household size, level of education, economic activity, occupation, industry class, regular weekly working hours, employment type, managerial position, employer type, trade union membership, voting behaviour, religiosity, monthly income and type of location.

Todennäköisyysotanta: systemaattinen otantaProbability.SystematicRandom

Probability: Systematic randomProbability.SystematicRandom

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomakeSelfAdministeredQuestionnaire.Paper

Self-administered questionnaire: PaperSelfAdministeredQuestionnaire.Paper