Tutkimuksessa selvitettiin, keiden kanssa suurten ikäluokkien aikuiset lapset pitävät yhteyttä sekä keille he antavat ja keneltä he saavat apua. Tutkimusta ovat rahoittaneet Suomen Akatemia (hanke numero 250620) ja Alli Paasikiven säätiö. Samassa hankkeessa on kerätty myös suurille ikäluokille tehty kysely (Tietoarkistossa aineistonumerolla FSD3255). Aluksi kysyttiin koettua onnellisuutta, uskonnon tärkeyttä elämässä ja hyväntekeväisyyteen osallistumista. Seuraavat kysymykset käsittelivät vastaajien lapsia. Kysyttiin lasten lukumäärä, sukupuoli ja syntymävuodet. Seuraavaksi kysymykset käsittelivät omia ja puolison vanhempia. Vanhemmista kysyttiin syntymävuodet, ovatko vanhemmat vastaajan biologisia vanhempia, millaisena vastaaja pitää heidän taloudellista tilannettaan, kuinka kaukana he asuvat ja millaiseksi vastaajat arvioivat heidän terveydentilansa. Tämän jälkeen kysyttiin yhteydenpidon useudesta, läheisyyden kokemuksesta ja erimielisyyksistä vastaajan ja vanhempien välillä. Haluttiin myös tietää vastaajan omilta tai puolison vanhemmilta saamasta maksuttomasta lastenhoitoavusta, maksuttomasta käytännön avusta tai taloudellisesta tuesta, jota vastaaja oli saanut omilta tai puolison vanhemmilta. Tämän jälkeen kysyttiin sisarusten lukumäärää, monesko vastaaja on ikäjärjestyksessä sisarussarjassa ja lisäksi kysyttiin elossa olevien sisarusten syntymävuodet ja sukupuoli. Kysyttiin myös, onko vastaajalla sisarustensa kanssa yhteinen äiti ja/tai isä, kuinka kaukana sisarus asuu, millaisena vastaaja piti sisarusten taloudellista tilannetta ja kuinka usein he olivat olleet yhteydessä viimeisten 12 kuukauden aikana. Lisäksi tiedusteltiin läheisyyden kokemuksia, erimielisyyksien esiintymistä ja kokivatko vastaajat vanhempiensa kohdelleen sisaruksia tasapuolisesti. Kysyttiin myös vastaajien sisaruksiltaan saamasta tai antamasta maksuttomasta lastenhoitoavusta, maksuttomasta käytännön avusta ja taloudellisesta tuesta. Seuraavat kysymykset käsittelivät vastaajan sisarusten lapsia. Kysyttiin, kuinka monta lasta sisaruksilla on, milloin nuorin lapsi on syntynyt, ovat lapset sisaruksen biologisia lapsia ja onko vastaaja hoitanut sisarusten lapsia viimeisten 12 kuukauden aikana. Tämän lisäksi kysyttiin yhteydenpidon useudesta sekä sitä, oliko vastaaja antanut sisarusten lapsille taloudellista tukea viimeisten 12 kuukauden aikana. Seuraavaksi esitettiin kysymyksiä isovanhemmista, elävätkö isovanhemmat, minä vuonna elossa olevat isovanhemmat ovat syntyneet, ovatko he vastaajan biologisia isovanhempia ja kuinka usein vastaajat ovat olleet heihin yhteydessä viimeisten 12 kuukauden aikana. Muista sukulaisista ja ystävistä kysyttiin yhteydenpidon useutta ja olivatko saaneet tai antaneet heille maksutonta lastenhoitoapua, maksutonta käytännön apua tai taloudellista tukea. Lopuksi esitettiin mielipidekysymyksiä perheenjäsenten välisestä tuesta tai avusta. Esitettiin väittämiä perheenjäsenten välisistä velvollisuuksista ja pyydettiin mielipidettä perheen ja yhteiskunnan välisen vastuun jakamisesta vanhuksia koskevissa asioissa sekä tuen ja avun antamisesta omaisille. Taustamuuttujina olivat sukupuoli, siviilisääty, oma ja puolison syntymävuosi, työmarkkina-asema, koulutusaste, asumismuoto, koettu terveydentila, verottomat kuukausitulot sekä kokemus omasta taloudellisesta tilanteesta.

The study charted contacts of Finnish baby boomers' adult children with relatives and friends as well as giving and receiving help. The study was funded by the Academy of Finland (project id 250620) and Alli Paasikivi Foundation. FSD's holdings also include data on baby boomers collected in the same research project (FSD3255). First, the respondents were asked whether they kept up their health and whether they suffered from a long-term illness or a permanent injury. They were asked whether they considered themselves happy, if they considered religion important in their lives, and whether they had participated in charity or voluntary work within the previous year. Next, the number and gender of the respondents' children were enquired. The birth year of the respondents' and their spouses' parents was charted as well as whether the parents were still alive. More questions were asked regarding the respondents' and their spouses' living parents, such as how far away they lived, how the respondents perceived their state of health and financial circumstances, and how often they had been in contact within the previous year. They were also asked how close they were, whether they had had conflicts, and how often within the previous year the respondents had provided their own or their spouses' parents with practical or financial help. It was also enquired how often the parents had babysat the respondents' children or provided them with different kinds of help, and if the respondents had felt the need to restrict their parents ability to contact the respondents' children. Similar questions were also asked about siblings: how many brothers and sisters the respondents had, when they were born, whether they all shared the same parents, how far away they lived, how the respondents perceived their financial circumstances, how often they had been in contact, whether they had had conflicts, and whether they had received and provided help. It was also asked whether the respondents felt that their parents had treated all siblings equally, whether the siblings had children, whether they had babysat the respondents' children, and how often the respondents had been in contact with their siblings' children or provided them with financial help. Next, similar questions were asked about grandparents: whether they were alive, when they were born, and how often the respondents had contacted them within the previous year. Frequency of contacting other relatives, such as aunts and uncles, and friends during the previous year was also examined as well as whether they had babysat the respondents' children or provided practical or financial help, and whether the respondents themselves had provided such help to these people. The respondents were also asked how many close friends they perceived to have and how many relatives they considered 'close'. Attitudinal statements examined the respondents' views on whether grandparents have the responsibility to babysit their grandchildren, to advance grandchildren's and their families' financial security, and to take care of grandchildren if parents are not able to, as well as whether it is natural for daughters to take more responsibility than sons in caring for their aged parents, and whether children have the responsibility to take their parents to live with them when they are no longer able to live independently. Finally, the respondents were asked how responsibility should be shared between society and family concerning financial support to the elderly, helping the elderly with everyday chores, and caring for the elderly, and the respondents' opinions on giving and receiving help was charted with regard to whether they expected to be helped themselves in the future when providing help to others, whether they only provided help to those relatives or friends that they liked, and whether friends and relatives demanded too much of the respondents. Background variables included, among others, gender, marital status, own and spouse's birth year, economic activity (own and spouse's), education (own and spouse's), household composition, net monthly income, and perceived financial status.

Todennäköisyysotanta: yksinkertainen satunnaisotantaProbability.SimpleRandom

Probability: Simple randomProbability.SimpleRandom

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomakeSelfAdministeredQuestionnaire.Paper

Itsetäytettävä lomake: verkkolomakeSelfAdministeredQuestionnaire.CAWI

Self-administered questionnaire: PaperSelfAdministeredQuestionnaire.Paper

Self-administered questionnaire: Web-based (CAWI)SelfAdministeredQuestionnaire.CAWI