Finnish University Graduates of Year 2002: Career and Employment Survey 2007

DOI

Kyselyssä pyrittiin kartoittamaan vuonna 2002 ylemmän tai päättyvän alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuraa viisi vuotta valmistumisen jälkeen. Kyselyssä selvitettiin muun muassa sitä, kuinka vakaa valmistuneiden työuran alku on ollut ja miten tarkoituksenmukaisesti he ovat sijoittuneet työmarkkinoille yliopistokoulutuksen näkökulmasta katsottuna. Vastaajien työhistoriaa selvitettiin kysymällä, ovatko he osallistuneet vuoden 2002 tutkinnon jälkeen muuhun koulutukseen, esimerkiksi työvoimakoulutukseen tai tieteelliseen jatkokoulutukseen. Seuraavana kysyttiin, kuinka kauan vastaajat olivat olleet valmistumisensa jälkeen töissä sekä yleensä että yliopistollista koulutustaan vastaavissa tehtävissä. Työnantajien sekä erillisten työ- ja virkasuhteiden määrää kysyttiin erikseen. Edelleen tiedusteltiin, olivatko vastaajat toimineet yrittäjinä, ammatinharjoittajina tai freelancereina ja kuinka kauan, sekä ovatko he perhevapaiden vuoksi olleet poissa työelämästä. Työttömänä olemista ja sen kestoa kartoitettiin myös. Seuraavana esitettiin erilaisia työnsaantia mahdollisesti haittaavia tekijöitä, kuten työkokemuksen puute, alan heikko työmarkkinatilanne ja sukupuoli, ja pyydettiin arvioimaan missä määrin nämä olivat vaikeuttaneet vastaajan työnsaantia. Vastaajia pyydettiin kertomaan työmarkkinatilanteestaan valmistumishetkellä, ja niiltä, jotka eivät kyseisenä ajankohtana olleet olleet töissä kysyttiin, kuinka pitkä aika valmistumishetken jälkeen kului siihen, että he aloittivat ensimmäisessä työssään. Edelleen jatkettiin tiedustelua ensimmäisestä työpaikasta valmistumisen jälkeen kysymällä paikan työsuhteen luonnetta, työnantajan tyyppiä (esimerkiksi valtio, valtion liikelaitos tai oma yritys) ja paikkakuntaa sekä työtehtävien luonnetta. Haluttiin myös tietää, oliko ylempi korkeakoulututkinto vaatimuksena ensimmäiseen työpaikkaan, ja kuinka paljon tässä työssä pystyi hyödyntämään yliopistossa opittuja asioita. Nykyiseen työtilanteeseen liittyen kysyttiin ensin vastaajan työmarkkinatilannetta kyselyhetkellä ja päätyönantajan tyyppiä. Työn laatua, esimerkiksi tutkimus- tai taiteellinen työ tiedusteltiin erikseen. Kartoitettiin myös sitä, mistä vastaajat olivat saaneet tiedon nykyisestä työpaikastaan, ja oliko ylempi korkeakoulututkinto vaatimuksena tähän työhön. Taas kysyttiin pystyvätkö vastaajat hyödyntämään yliopistossa opittuja asioita nykyisessä työssään, sekä miten hyvin työ vastaa vaativuustasoltaan yliopistollista koulutusta. Mikäli työn vastaavuus koulutustasoon nähden ei ollut hyvä, tiedusteltiin tärkeintä syytä kyseisen työn vastaanottamiseen. Erikseen kysyttiin kunkin vastaajan bruttopalkkaa syyskuussa 2007 säännölliset lisät, luontoisetujen verotusarvot ja ylityökorvaukset mukaan lukien. Seuraavana vastaajia pyydettiin arvioimaan työtään erilaisten työssä viihtymiseen liittyvien väitteiden perusteella. Jos vastaaja oli määräaikaisessa työ- tai virkasuhteessa, pyydettiin tätä kertomaan tärkein peruste työsuhteen määräaikaisuudelle, kuinka pitkäksi ajaksi työsuhde oli solmittu sekä onko vastaaja ollut useissa peräkkäisissä määräaikaisissa työ- tai virkasuhteissa saman työnantajan palveluksessa. Yliopistokoulutuksen merkitykseen liittyen kartoitettiin vastaajien tyytyväisyyttä yliopistossa suoritettuun tutkintoon työuran kannalta. Viimeisenä pyydettiin arvioimaan erilaisten tietojen ja taitojen, esimerkiksi tiedonhankintataitojen, esimiestaitojen ja viestinnän suomen kielellä, merkitystä nykyisessä työssä, sekä sitä, miten hyvin yliopisto-opiskelu kehitti näitä taitoja. Taustamuuttujina ovat vastaajan yliopisto, sukupuoli, ikä valmistumishetkellä luokiteltuna, koulutusala sekä vuonna 2002 suoritetun tutkinnon nimike, taso ja laajuus opintoviikkoina.

The survey charted the career and employment situation of Bachelors and Masters who graduated from Finnish universities in 2002. The survey was conducted five years after the respondents' graduation, and it charted the stability of the first years of their careers, and whether their job was commensurate with their qualifications. The respondents' work history was charted by asking them whether they had earned other degrees or participated in labour force training or pursued post-graduate studies after the degree earned in 2002. The time spent in paid employment after graduation was queried, including both work in general and work commensurate with their qualifications. The number of employers and separate employments and offices was charted, as well as whether the respondents had been entrepreneurs, self-employed or freelancers and how long, and whether they had been outside the labour market because of family leave. Possible periods of unemployment were also canvassed. The respondents were presented with potential obstacles to getting a job (e.g. lack of experience, weak labour market situation in the field, gender) and asked to assess how much each of them had hindered their employment. Their employment situation at the time of graduation was also charted, and those who had not been employed at that time were asked how long it had taken for them to receive their first job. In relation to the respondents' first place of work after graduation, they were also asked to indicate the nature of contract, type of employer, and type of work. They were also asked whether a higher academic degree had been a prerequisite for the first job, and how much they could utilise the knowledge gained at the university. The respondents' current employment situation, type of main employer, and type of work were charted. They were also asked where they had received information about their current job. The respondents' monthly gross income in September 2007 was queried (including bonuses, taxable values of fringe benefits, and overtime compensations). They were also presented with a set of attitudinal statements on whether they liked their job. The respondents who were in temporary employment were asked to tell the most important reason for the temporary nature of the contract, the duration of the contract, and whether the contract was preceded by another temporary contract with the same employer. Correspondence between work and education was studied by asking the respondents whether a higher academic degree had been a prerequisite for their current job, whether their current job responsibilities corresponded with their academic education and field of study, and whether they could utilise the knowledge gained at the university in their current job. If they did not fully correspond, the respondents were asked to name the most important reason for accepting the job. The importance of university education was probed by charting the respondents' satisfaction with their academic degree from the point of view of career. Finally, the importance of various skills (e.g. information retrieval skills, managing skills, Finnish communication skills) in the respondents' current job was surveyed, as well as how well their university studies had developed these skills. Background variables included the respondent's university, gender, field of study, age group at the time of graduation, and information on the degree (degree title, level of degree, length in credits).

KokonaisaineistoTotalUniverseCompleteEnumeration

Total universe/Complete enumerationTotalUniverseCompleteEnumeration

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomakeSelfAdministeredQuestionnaire.Paper

Itsetäytettävä lomake: verkkolomakeSelfAdministeredQuestionnaire.CAWI

Self-administered questionnaire: PaperSelfAdministeredQuestionnaire.Paper

Self-administered questionnaire: Web-based (CAWI)SelfAdministeredQuestionnaire.CAWI

Identifier
DOI https://doi.org/10.60686/t-fsd2353
Source https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2353
Metadata Access https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai?verb=GetRecord&metadataPrefix=oai_ddi25&identifier=db535b27f60a9f8e78de1364067c593b90e8c1ea8e5854b916c4a4c105c51dca
Provenance
Creator Suomen akateemisten ura- ja rekrytointipalvelujen Aarresaari-verkosto; Aarresaari network of the Academic Career Services in Finland
Publisher Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto; Finnish Social Science Data Archive
Publication Year 2010
Rights Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto; Finnish Social Science Data Archive; Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.; In accordance with the agreement between FSD and the depositor.; Aineisto on käytettävissä (C) vain tutkimukseen ja ylempiin opinnäytteisiin.; The dataset is (C) available only for research including master's theses.
OpenAccess true
Contact https://www.fsd.tuni.fi/
Representation
Resource Type Kvantitatiivinen; Quantitative
Discipline Agriculture, Forestry, Horticulture, Aquaculture; Agriculture, Forestry, Horticulture, Aquaculture and Veterinary Medicine; Life Sciences; Social Sciences; Social and Behavioural Sciences; Soil Sciences
Spatial Coverage Suomi; Finland; Suomi; Finland