Kielibarometri otettiin käyttöön vuonna 2004 ja siitä lähtien kyselytutkimuksella on seurattu kielipalveluiden toteutumista kaksikielisissä kunnissa. Tutkimus kattaa kaikki Suomen 30 kaksikielistä kuntaa sekä tällä kertaa myös kahdeksan yksikielistä kuntaa. Kielibarometrin tulokset kuvastavat sitä, miten paikalliseen kielivähemmistöön kuuluvat kuntalaiset kokevat kotikuntansa kielipalveluiden toteutuvan. Tutkimusta ovat rahoittaneet oikeusministeriö ja Svenska kulturfonden. Aluksi kyselyssä tiedusteltiin vastaajien ruotsin ja suomen käyttöä erilaisissa ympäristöissä ja yhteyksissä (kaupoissa, koulussa, työpaikalla, jne.). Vastaajilta kysyttiin heidän omaa sekä heidän perheensä kieliryhmää ja kielitaitoa. Edelleen tiedusteltiin minkä kielistä koulua vastaajien lapset käyvät. Kyselyssä selvitettiin myös omalla äidinkielellä saatavien kunnallisten palveluiden ja muiden julkisten palveluiden toimivuutta. Eriteltyjä kunnallisia palveluita (kuten sairaalahoito, kirjasto, liikuntapaikat) pyydettiin arvioimaan kouluarvosanoilla. Vastaajilta kysyttiin saavatko he tai yrittävätkö he saada erilaisia palveluita omalla kielellään ja kuinka hyvin he tuntevat kielelliset oikeutensa. Lisäksi selvitettiin kunnan vastuun toteutumista kielellisen palvelun järjestämisessä sekä kielellisten palveluiden kehittymisestä ja turvaamisesta jatkossa. Taustamuuttujina ovat ikä (luokiteltu), sukupuoli, äidinkieli, asuinkunta, koulutusaste, siviilisääty, työmarkkina-asema ja kotitalouden koko.

The Language Barometer has measured the quality of language services in bilingual Finnish municipalities since 2004. All 30 bilingual municipalities in Finland were included in the study. Additionally, the 2012 barometer included eight monolingual municipalities. The aim of the study was to find out how satisfied minority language speakers were with the municipal and state services offered in their mother tongue. The study was funded by the Ministry of Justice and the Swedish Cultural Foundation in Finland. First, the respondents' use of Finnish and Swedish in different contexts was charted (e.g. in shops, school, local public transport, at work etc.), and the respondents were asked about their mother tongue and language skills. The study also examined whether the respondents' children went to a Finnish or Swedish-speaking school. Experiences of municipal and state services were surveyed with questions on whether the respondents had received the services in the language they first used during their visit as well as how they would rate the services on a scale 4-10 from the perspective of minority language users. The surveyed municipal and state services included, for example, social and health care services, libraries, sports facilities, and local tax offices. Next, the respondents were asked to evaluate how their language used differed during weekdays and the weekend. The respondents' opinions on the availability of municipal and state services in their mother tongue were examined, and they were asked whether they thought the services had developed for the better or for the worse in the previous few years. Views on whether special measures should be taken to preserve Swedish-language service in the future were charted. Finally, the respondents' views on the relationship between Swedish and Finnish speakers in their municipality and their awareness of their linguistic rights were surveyed. Background variables included the respondent's age (categorised), gender, mother tongue, municipality of residence, highest level of education, marital status, employment status, and household size.

Todennäköisyysotanta: yksinkertainen satunnaisotantaProbability.SimpleRandom

Probability: Simple randomProbability.SimpleRandom

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomakeSelfAdministeredQuestionnaire.Paper

Itsetäytettävä lomake: verkkolomakeSelfAdministeredQuestionnaire.CAWI

Self-administered questionnaire: PaperSelfAdministeredQuestionnaire.Paper

Self-administered questionnaire: Web-based (CAWI)SelfAdministeredQuestionnaire.CAWI