Kyselyssä vastaajina olivat sosiaalitoimien, terveyskeskuksien, Kansaneläkelaitoksen toimistojen, työvoimatoimistojen sekä sosiaali- ja terveysjärjestöjen johtavissa asemissa olevat työntekijät. Kyselyssä kartoitettiin laaja-alaisesti suomalaisten hyvinvointia, vastaajaorganisaatioiden palveluja sekä palvelujärjestelmän tilaa ja ennakoituja kehityssuuntia. Organisaation henkilöstöstä tiedusteltiin henkilökunnan määrän muutosta vuodesta 2004 vuoteen 2005, pätevän henkilöstön rekrytoinnin onnistuneisuutta, henkilöresurssien riittävyyttä, työntekijöiden vallitsevia tunnelmia vuoden 2005 alussa sekä arviota organisaation kyvystä huolehtia työntekijöiden ammatillisesta osaamisesta ja sen kehittämisestä. Lisäksi kysyttiin, kuinka toiminta-alueella voidaan turvata mm. kuntalaisten tarvitsemat sosiaali-, terveys-, kulttuuri- ja koulutuspalvelut nykyisillä voimavaroilla. Vastaajilta pyydettiin arviota organisaation sijaintikunnan ja toiminta-alueen sosiaalis-taloudellisesta tilanteesta sekä muuttoliikkeen vaikutuksesta toiminta-alueella. Heiltä tiedusteltiin organisaation toiminta-alueen koko väestön ja eri väestöryhmien hyvinvoinnin tilannetta sekä organisaation mahdollisuuksia tukea eri väestöryhmien hyvinvoinnin toteutumista. Kysyttiin myös, mikä väestöryhmä vaatii kiireellisimmin uusia sosiaalipoliittisia tukitoimia sekä onko vuonna 2004 ollut havaittavissa uusia sosiaalisen tuen tarpeessa olevia ryhmiä. Lisäksi kartoitettiin erilasia sosiaalietuuksiin liittyviä ongelmatilanteita. Vastaajilta kysyttiin organisaation tuottamien palvelujen sekä erilaisten neuvontapalvelujen määrällisestä muutoksesta vuonna 2004 sekä keskeisimmistä kehityshankkeista. Kaikilta vastaajilta selvitettiin, onko toiminta-alueella palvelutarpeita, joihin tarvittaisiin uusia/lisää yksityisiä tai järjestöjen tuottamia palveluja. Lisäksi pyydettiin arviota eri tahojen (kuten työhallinnon ja vertaistuen) merkityksestä kansalaisten hyvinvoinnin toteuttamisessa nyt ja tulevaisuudessa. Vastaajilta kysyttiin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen nykyistä ja tulevaa merkitystä eri toiminnoissa (mm. ostopalveluiden tarjoamisessa, asiantuntijatehtävissä) organisaation toiminta-alueella. Edelleen pyydettiin arvioimaan käyttäjien kannalta organisaation toiminta-alueen julkisia sosiaali- ja terveyspalveluita, Kelan ja työhallinnon palveluita sekä yksityisiä, yritysmuotoisia ja järjestöjen tuottamia sosiaali- ja terveyspalveluita. Lisäksi tiedusteltiin yhteistyön toimivuudesta eri tahojen, kuten sosiaalipalveluja tarjoavien yritysten, kanssa. Vastaajia pyydettiin kuvailemaan organisaation tilannetta kyselyhetkellä eri mittarein. Heitä pyydettiin myös kertomaan, mistä he, johtavina työntekijöinä, ovat huolestuneimpia ja tyytyväisimpiä tällä hetkellä. Yhteispalvelupisteisiin liittyen kysyttiin, onko organisaatio mukana tällaisessa, pitäisikö yhteispalvelupisteitä kehittää sekä miten olemassa olevat usean tahon palvelupisteet ovat toimineet vuoden 2004 aikana. Laajempiin strategioihin (esim. seudullinen hyvinvointistrategiaan) osallistumista, näiden olemassaoloa ja vaikutusta omaan toimintaan selvitettiin myös. Kuntien sosiaalitoimilta ja Kelan toimistoilta kysyttiin erikseen, pitäisikö omaishoidon tuen palkkion rahoitusvastuu tai toimeentulotuen laskennallinen osuus siirtää portaittain Kelalle. Lisäksi kuntien sosiaali- ja terveystoimilta kartoitettiin sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuden kasvun vaikutuksia eri toiminnan osa-alueisiin. Edelleen pyydettiin arvioimaan yksityisten yritysmuotoisten palveluntuottajien sekä järjestöjen kanssa solmittujen ostopalvelusopimusten määrän muutoksia vuonna 2004 ja arviota näille vuodelle 2005. Tiedusteltiin vielä, tuotetaanko palveluja seutukuntayhteistyönä sekä tulisiko palveluja tuottaa itse vai ulkoistaa ja kilpailuttaa. Erikseen kysyttiin valtakunnallisen informaatio-ohjauksen eri välineitten, kuten STM:n strategian ja tutkimustiedon, vaikutusta oman toiminnan ohjauksessa, ja tarvitaanko uusia ohjauksen välineitä. Tiedusteltiin vielä palveluseteleiden käyttöönotosta sekä arvioita 1.3.2005 voimaantulevan hoitotakuun tuovista muutoksista. Sosiaalitoimilta kysyttiin kunnassa työskentelevien sosiaalityöntekijöiden sekä muodollisesti pätevien sosiaalityöntekijöiden lukumäärää. Sosiaalitoimia pyydettiin myös arvioimaan eri sosiaalialan koulutuksen käyneiden ammatillisia valmiuksia suhteessa työelämän vaatimuksiin sekä kyseisten ammattilaisten määrän kehittymistä tulevina vuosina. Erikseen kysyttiin arviota kunnan taloudellisesta tilanteesta tällä hetkellä sekä 12 kuukauden kuluttua. Edelleen haluttiin tietää, minkä sosiaalipalvelujen tuottamisesta kunta vastaa ehdottomasti tulevaisuudessa itse. Kysyttiin vielä, tuottaako kunta sosiaalipalveluja monitoimijaisesti ja missä ajassa vanhukset pääsevät kunnassa palveluntarpeen arviointiin. Omaishoitoon liittyen sosiaalitoimilta tiedusteltiin omaishoidon selvitysmiehen esittämän ehdotuksen merkitystä omaishoidon kehittämisessä sekä omaishoidon tukeen varattujen määrärahojen muutosta vuonna 2004 ja arvioitua muutosta vuodelle 2005. Sekä työvoima- että Kelan toimistoilta kysyttiin neuvontaan liittyen sen riittävyydestä, oma-aloitteisuudesta sekä syistä mahdolliselle neuvonnan antamatta jättämiselle. Näiltä tiedusteltiin myös, missä määrin toimistoissa ohjataan asiakkaita muiden tuottamien palveluiden piiriin sekä mitä muutoksia yhdenvertaisuuslaki on aiheuttanut toimistossa. Kartoitettiin vielä toimistojen systemaattisia toimintatapoja sidosryhmäyhteistyössä. Kelan toimistoilta pyydettiin arviota erilaisten palvelujen ja etuuksien kysynnässä vuonna 2004. Kuntoutukseen liittyen kysyttiin mm. käynnistäjätahojen toiminnasta, palvelutarjonnasta ja tavoitteiden toteutumisesta. Tiedusteltiin myös, miten toimistot ovat selviytyneet eri kuntoutukseen liittyvistä tehtävistä sekä miten kuntoutusta tulisi kehittää. Erikseen kysyttiin vielä, nostaisiko toimeentulotuen laskennallisen osuuden siirtyminen Kelalle kustannuksia merkittävästi. Järjestöjen vastaajilta kysyttiin järjestön toiminnan painopisteitä nyt ja 3-5 vuoden kuluttua, vaikuttamistoiminnan painopisteitä sekä keskeisintä vaikuttamisen kohdetta. Edelleen tiedusteltiin eri tavoin palkatun henkilöstön määrää ja arviota työntekijöiden määrän muutoksille vuonna 2005. Lisäksi kysyttiin, onko henkilökuntaa lomautettu tai irtisanottu vuonna 2004. Järjestöjen talouteen liittyen tiedusteltiin yleistä taloudellista tilannetta, talousarvion loppusummaa vuonna 2004, eri rahoitusmuotojen osuutta järjestön tuotoista, taloudellista mahdollisuutta toteuttaa eri toimintoja vuoden 2005 alussa, eri tahojen (kuten RAY, Kela) rahoituksen merkitystä järjestön toiminnalle sekä mahdollisia uusia käyttöönotettuja rahoituslähteitä. Järjestövastaajilta kysyttiin myös paikallis-, alue- ja piiritoiminnan suurimpia haasteita sekä järjestön paikallistoiminnalle tarjoamien tukimuotojen merkitystä. Kartoitettiin vielä järjestön toiminnassa tapahtuneita tai tapahtuvia muutoksia vuosina 2004 ja 2005, sekä erilaisten toimintamuotojen merkitystä eri palvelujen ja tehtävien hoitamisessa. Lopuksi järjestöiltä kysyttiin, onko palvelujen tuottamista organisoitu esitetyin tavoin vuonna 2004. Terveyskeskuksien vastaajia pyydettiin arvioimaan hoitotakuun voimaantulon edellyttämien seikkojen toteutumista toiminta-alueella. Hoitotakuuseen liittyen kysyttiin edelleen, mitä erityistoimenpiteitä tarvitaan tämän edellytysten toteutumiseksi sekä onko tähän budjetoitu lisäresursseja. Taustatietoina olivat vastaajan organisaatio, vastaajan asema organisaatiossa sekä organisaation sijainti.

This wide-ranging survey charted expert opinion on the welfare of Finnish citizens, and on the present state of welfare services. The respondents were managers or management groups of municipal social services, municipal health centres, employment offices, major social and health organisations (voluntary organisations), or local offices of the Social Insurance Institution. The respondents evaluated the welfare of various population groups, and rated the possibilities of their own organisation/sector to support these population groups (e.g. single-parent families, the unemployed, immigrants, chronically ill persons). They were also asked to indicate which population group needed new sociopolitical support actions the most. Public social and health services, employment services, services provided by the Social Insurance Institution, and services provided by private enterprises were evaluated. Co-operation between different bodies was also surveyed. Further questions covered securing social, health, cultural and education services in the respondents' area of operation with current resources. Socio-economic situation of the municipality and the area of operation were charted. Changes in staff numbers from 2004 to 2005 in the respondents' own organisation, staff sufficiency, success in recruiting qualified staff, organisation's ability to take care of developing the staff's vocational skills, and prevailing working conditions were estimated. Some questions explored public service contracts, the impact of competitive tendering, problems related to welfare benefits, changes in the number of services provided by the respondents' organisation in 2004, and the most central development projects. In addition, the respondents were asked whether there were need for additional services in their area of operation. They also estimated the importance of different bodies in taking care of citizens' welfare both now and in the future, the importance of social and health care organisations from the viewpoint of various activities, and reasons for satisfaction and concerns in their organisation. Views on joint service points and various broader strategies were queried. Managers and management groups of municipal social services departments and local offices of Social Insurance Institution were asked questions on subsidising the care of close relatives, impact of increased state subsidies on social and health care operating costs, impact of national information resource planning on the respondents' own resource planning, service vouchers, and care guarantee (came into effect in Finland on March 1st, 2005). Managers and management groups of municipal social services were presented with a set of questions on the number of qualified staff in the municipality, occupational skills of social service professionals with various educational backgrounds, financial situation of the municipality both now and in the future, and social service provision in the respondents' own municipality of residence. Further questions canvassed whether there was queue for the service needs assessment for the elderly, and whether the amount of funds allocated to the care of close relatives had changed. The respondents working in the local offices of the Social Insurance Institution or in employment offices were asked questions on counselling, redirecting clients to other service providers, changes caused by the enactment of the Equality Act, and systematic ways of engaging in interest group co-operation. In addition, the respondents working in the offices of the Social Insurance Institution were asked to assess the demand of various services and benefits in 2004 and various issues related to rehabilitation and income support. Managers and management groups of major social and health organisations (voluntary organisations) were asked questions related to the focus of their activity, staff, budget, financing, challenges and changes in their activity, and the importance of various forms of activity for managing different services and tasks. The respondents working in municipal health centres were asked to assess whether the preconditions required for care guarantee to come into effect had been met in their area of operation. Final questions probed the use of special measures and additional resources required by the care guarantee. Background variables included the respondent's organisation, R's status in the organisation and the location of the organisation.

KokonaisaineistoTotalUniverseCompleteEnumeration

Total universe/Complete enumerationTotalUniverseCompleteEnumeration

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomakeSelfAdministeredQuestionnaire.Paper

Itsetäytettävä lomake: verkkolomakeSelfAdministeredQuestionnaire.CAWI

Self-administered questionnaire: PaperSelfAdministeredQuestionnaire.Paper

Self-administered questionnaire: Web-based (CAWI)SelfAdministeredQuestionnaire.CAWI