Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa epätyypillisissä työsuhteissa olevan henkilöstön asemaa, työoloja, hyvinvointia ja työterveyshuoltoa. Tutkimusta rahoittivat Työsuojelurahasto ja tutkimukseen osallistuneet kunnat. Ensin vastaajilta kysyttiin heidän nykyistä työpaikkaansa, viikoittaista työaikaansa sekä työsuhteen muotoa. Lisäksi kysyttiin, kuinka monta määräaikaista työsuhdetta vastaajalla on ollut saman kaupungin palveluksessa sekä tiedusteltiin nykyisen työsuhteen alkamis- ja päättymisaikaa. Vastaajia pyydettiin kertomaan, millainen heidän elämäntilanteensa oli ennen työsuhteen alkua ja mitä he arvelevat tekevänsä työsuhteen päätyttyä. Työsuhteeseen liittyen kysyttiin vielä, tekeekö vastaaja säännöllistä päivätyötä vai kuuluuko työhön ilta- yö- tai viikonloppuvuoroja. Seuraavaksi kartoitettiin työhön liittyviä mielipiteitä ja tuntemuksia, joita pyydettiin arvioimaan erilaisten epätyypillisiä työsuhteita kuvaavien väittämien avulla. Väitteet kuvasivat esimerkiksi varmuutta tulevaisuuden suunnittelun ja taloudellisen tilanteen suhteen, sitoutumista työhön ja työyhteisöön, työmotivaatiota sekä työssä saatavia etuja ja asemaa verrattuna vakituisiin työntekijöihin. Tämän jälkeen vastaajia pyydettiin kertomaan, saavatko he koulutustaan vastaavaa palkkaa, onko aikaisemmista työsuhteista kertynyt palkkauksessa huomioitavaa kokemuslisää sekä ovatko mahdollisuudet lomiin ja työnantajan tarjoamiin henkilökuntaetuihin yhtä hyvät kuin vakituisilla työntekijöillä. Lisäksi tiedusteltiin, onko vastaajan ammattijärjestö kiinnostunut ei-vakituisissa työsuhteissa työskentelevien etujen ajamisesta. Terveyteen liittyvien asioiden kartoittaminen aloitettiin kysymällä, kuinka monta kertaa vastaaja on käynyt lääkärin vastaanotolla viimeksi kuluneen vuoden aikana. Tämän jälkeen kysyttiin, onko vastaajalla oikeus käyttää kaupungin työterveyshuollon palveluita, ja pyydettiin erittelemään, mitä palveluja vastaaja on käyttänyt. Edelleen tiedusteltiin, onko vastaajalle tehty terveystarkastusta kaupungin työterveyshuollossa ja onko työterveyshuolto järjestänyt kuntotestejä, terveyteen liittyviä ryhmätilaisuuksia tai antanut tukea työkyvyn ylläpitämiseen. Lisäksi kysyttiin, onko vastaajan työpaikalla kartoitettu työilmapiiriä tai ollut muuta työyhteisön kehittämistoimintaa ja onko vastaaja ollut kuntoutuksessa viimeksi kuluneen vuoden aikana. Työn stressaavuutta pyydettiin arviomaan erilaisten väittämien avulla. Arvioitavat väitteet koskivat esimerkiksi työajan riittävyyttä sekä työmäärän ja työn vaatimustason sopivuutta. Vastaajilta tiedusteltiin lisäksi, missä vaiheessa he yleensä saavat tietää työtänsä koskevista muutoksista, missä määrin muutoksiin on mahdollista itse vaikuttaa ja otetaanko työpaikalla ylipäätään huomioon inhimillisiä näkökohtia muutoksia suunniteltaessa. Tämän jälkeen vastaajia pyydettiin arvioimaan, kuinka itsenäistä ja monipuolista heidän työnsä on ja millaiset ovat heidän mahdollisuutensa kehittyä työssä. Vaikutusmahdollisuuksia omaan työhön kartoitettiin vielä erikseen liittyen esimerkiksi työn sisältöön, työtahtiin ja -menetelmiin, työnjakoon sekä työaikoihin. Työilmapiiriä ja -viihtyvyyttä kartoitettiin pyytämällä vastaajia arvioimaan esimerkiksi oman työpaikan kannustavuutta ja tiedonkulun avoimuutta sekä työvoiman riittävyyttä ja työn organisoinnin onnistuneisuutta. Seuraavaksi kysyttiin, miten vastaajan työpaikalla toimittaisiin, jos hän jäisi viikon sairaslomalle. Oman esimiehen ominaisuuksia pyydettiin arvioimaan esimerkiksi avoimuuden, alaisten mielipiteiden kuuntelemisen, kannustamisen ja tukemisen suhteen. Seuraavaksi tiedusteltiin vastaajan nykyistä terveydentilaa ja työkykyä. Edelleen terveyteen liittyen pyydettiin kertomaan, mitä pitkäaikaisia sairauksia vastaajalla on ollut ja onko hänelle koskaan tapahtunut työtapaturmaa, joka olisi aiheuttanut työstä poissaolon. Seuraavaksi tiedusteltiin erilaisia itsetuntoon ja -arvostukseen, onnellisuuteen ja elämästä nauttimiseen sekä jaksamiseen liittyviä tuntemuksia. Koko elämään liittyen kysyttiin, kuinka selviä elämän tarkoitus ja sen päämäärät ovat vastaajalle tähän asti olleet. Lisäksi pyydettiin arvioimaan, kuinka usein vastaajalla on ollut erilaisia, pääasiassa kielteisiä tuntemuksia liittyen esimerkiksi ihmissuhteisiin, elämänhallintaan ja päivittäisten tehtävien hoitamiseen. Lopuksi kysyttiin erilaisia perheeseen ja muihin läheisiin ihmissuhteisiin liittyviä asioita. Ensin tiedusteltiin, miten vastaaja jakaa vastuun huolehtia esimerkiksi omista lapsista, muista omaisista, kotitaloustöistä ja tärkeistä taloudellisista päätöksistä. Seuraavaksi kysyttiin, keneen vastaaja voi luottaa ollessaan rasittunut ja halutessaan unohtaa murheensa tai kaivatessaan rentoutusta kovien paineiden alla. Lisäksi pyydettiin kertomaan, kuka hyväksyy vastaajan sellaisena kuin hän on, kenen hän voi todella uskoa välittävän itsestään, kuka saa hänen olonsa paremmaksi ja kuka lohduttaa, kun hän on poissa tolaltaan. Taustamuuttujina tutkimuksessa olivat vastaajan perus- ja ammatillinen koulutus, ammatti, sukupuoli, syntymävuosi, asuinkunta, siviilisääty, talouden koko sekä puolison pääasiallinen toiminta. Id-muuttujan avulla aineiston tiedot on mahdollista yhdistää vuoden 2002 tietoihin.

The survey charted the working conditions, welfare, health, and occupational health care of fixed-term and subsidised employees in seven Finnish municipalities. The research project was funded by the Finnish Work Environment Fund and the municipalities participating in the survey. First, respondents were asked about their occupation, workplace, working hours and working time, present employment contract, and economic activity prior to this contract. Non-permanent employees were asked what they think will happen when the present employment contracts ends. Respondents evaluated the impact of non-permanent contract on job commitment, feelings of insecurity, right to express opinions, training and development opportunities, workplace conflicts, wage level, fringe benefits, etc. They were also asked whether their trade union was interested in promoting the interests of non-permanent employees. Respondents' use of occupational health care was charted with several questions. Visits to a doctor during the past year were investigated. One theme focused on the respondent's job: workload, pressure, degree of variety, work pace, requirements, etc. Respondents were asked at what stage they are informed about forthcoming changes in their work, and whether they themselves can participate in the planning of these changes. Some questions covered job autonomy, e.g., to what extent respondents can decide how and when to do their job, at what pace, when to take a break or a holiday. Perceptions of working environment were studied by asking respondents to evaluate the workplace climate: was it supportive, tense or gossiping, could fellow workers be trusted, was there any bullying, etc. Respondents were asked what would happen at their workplace if they had to take sick leave for a week. The survey also carried a set of statements relating to management and supervision practices at the respondent's place of work. Respondents' self-perceived health and working capacity were surveyed, likewise long-term illnesses or disabilities diagnosed by a doctor. One question investigated accidents at work. Mental well-being and life control were charted with a number of questions pertaining to, for example, perceived feelings of stress, worthlessness, depression or happiness, indifference to everything, inability to sleep, make decisions or cope generally. Some questions focused on social relations. Division of responsibility between spouses concerning certain domestic tasks were examined. Respondents were asked from whom they would receive help and support, if needed. Background variables included respondent's basic and vocational education, marital status, occupation, gender, year of birth, municipality of residence, household size, and economic activity of the spouse. The data can be combined with the year 2002 data by using the Id variable.

KokonaisaineistoTotalUniverseCompleteEnumeration

Total universe/Complete enumerationTotalUniverseCompleteEnumeration

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomakeSelfAdministeredQuestionnaire.Paper

Self-administered questionnaire: PaperSelfAdministeredQuestionnaire.Paper