Tutkimuksessa kartoitettiin toimeentulotukiasiakkaiden elinolosuhteita, elinolojen ja elämisen kokemista sekä asiakassuhdetta ja sosiaalityötä. Ensin kysyttiin lapsuuteen ja lapsuudenkotiin liittyen mm. kenen kanssa asiakas eli pääosan lapsuudestaan ja esiintyikö perheessä vakavia ristiriitaisuuksia tai alkoholiongelmia. Edelleen tiedusteltiin, kuinka monta kertaa asiakas on muuttanut elämänsä aikana ja miksi. Terveydentilaa kartoitettiin muun muassa kysymällä työkykyä alentavista sairauksista sekä asiakkaalla viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana olleista erilaisista vaivoista. Lisäksi kysyttiin, mitä terveyspalveluja vastaajan ruokakunta on käyttänyt viimeisen puolen vuoden aikana. Kysymyksillä asumismuodosta, asunnon tyypistä, huoneiden lukumäärästä ja varustelutasosta selvitettiin asuinolosuhteita. Asiakkaiden työ- ja työttömyyshistoriaa tutkittiin kysymällä muun muassa nykyistä toimintaa, työttömyyden kestoa ja syitä. Kestokulutushyödykkeiden (mm. kännykkä, videot, automaattipesukone, päivittäislehtitilaus ja tietokone) omistamista tiedusteltiin. Edelleen kysyttiin, onko asiakkaalla tai hänen perheellään säännöllisesti taloudellisia vaikeuksia esimerkiksi seuraavanlaisissa tilanteissa: julkisten kulkuneuvojen ja terveyspalvelujen käyttö, päivittäistavaroiden osto ja monipuolinen ravinto. Myös edellisissä eduskuntavaaleissa äänestämistä kartoitettiin. Asiakkaat arvioivat perhe- ja ystävyyssuhteitaan ja erittelivät elämäntapahtumiaan kuluneiden 12 kuukauden ajalta. He punnitsivat elintasoaan ja tyytyväisyyttään nykyiseen elämäntilanteeseensa. Haastattelun lopuksi selvitettiin kokemuksia sosiaalityön asiakkaana olemisesta kysymällä mm. miltä tuntui ensimmäisellä kerralla tulla sosiaalitoimistoon, haluaako henkilö keskustella muusta kuin taloudellisesta tilanteestaan ja millainen olisi parempi sosiaalitoimisto. Erilaisin väitelausein kartoitettiin vastaajien näkemyksiä mm. ylivelkaantumisesta, vaikutusmahdollisuuksista ja toimeentulotuesta. Sosiaalityöntekijät täydensivät haastattelun jälkeen asiakassuhdetta koskevia tietoja: ruokakunnan toimeentulolähde, asiakassuhteen kesto ja säännöllisyys sekä asiointikerralla tehdyt toimenpiteet (esim. toimeentulolaskelma ja tuen jakaminen, keskustelu ja neuvonta lastenkasvatus ja -huoltoasioissa sekä kotikäynti). He erittelivät myös mm. asiakasruokakunnan toimeentulovaikeuksien osatekijöitä. Sosiaalityöntekijät pohtivat, miten hyvin haastateltua asiakasta voidaan auttaa sosiaalihuollon toimenpitein. Lopuksi kysyttiin, onko asiakas paluumuuttaja tai pakolainen. Taustamuuttujina olivat mm. vastaajan sukupuoli, siviilisääty, perhetyyppi, ruokakunnan rakenne, koulutus sekä puolison koulutus ja pääasiallinen toiminta.

The survey charted the living conditions, life experiences and client relationship of social assistance recipients and social work. First, the respondents were asked to assess their childhood and childhood home, for example, who had looked after them the most and whether there had been serious conflicts or drinking problems in the family. The respondents were asked how many times they had moved during their lifetime and why. They were also asked to state different illnesses that reduced their working capacity and ailments they had suffered from in the past twelve months. Household's use of different health services in the past six months was surveyed. The study also charted the respondents' accommodation (e.g. type, tenure, standard of equipment, number of rooms). Present main activity, length of and reason for unemployment were examined. Possession of consumer durables (e.g. mobile phone, video cassette recorder, washing machine, computer and newspaper subscription) was examined. The respondents were asked whether their financial circumstances regularly prevented them from using public transport and health services, buying convenience goods, nutritious food, etc. Their voting behaviour in the last parliamentary elections was also charted. The respondents rated their family ties and friendships and analysed events that had happened to them in the previous twelve months. They evaluated their standard of living and satisfaction with their situation in life at the time of the survey. Finally, the respondents' views on being social service clients were probed by asking, for example, what their first visit to social services office had been like, whether they wanted to discuss matters other than financial circumstances during their appointments and how social services could be improved. The respondents were presented with a set of attitudinal statements about, for example, over-indebtedness and income support. Social workers completed information about the client relationship: household's source of income, length and regularity of client relationship and measures taken at meetings (e.g. income calculation, discussion, counselling on child care and welfare or house call). They specified contributory factors in household's income difficulties. The social workers assessed how effective social welfare measures were in helping clients. Finally, they were asked whether the client was a returning migrant or a refugee. Background variables included respondent's gender, marital status, household type and structure, basic and vocational education, main activity, spouse's education and main activity.

Todennäköisyysotanta: yksinkertainen satunnaisotantaProbability.SimpleRandom

Probability: Simple randomProbability.SimpleRandom

Kasvokkainen haastatteluInterview.FaceToFace

Face-to-face interviewInterview.FaceToFace