Kyselyssä vastaajina olivat sosiaalitoimien, terveyskeskuksien, Kansaneläkelaitoksen toimistojen, työvoimatoimistojen sekä sosiaali- ja terveysjärjestöjen johtavissa asemissa olevat työntekijät. Kyselyssä kartoitettiin laaja-alaisesti suomalaisten hyvinvointia ja vastaajaorganisaatioiden mahdollisuutta toteuttaa palvelutehtäväänsä. Vastaajilta tiedusteltiin organisaation toiminta-alueen koko väestön ja eri väestöryhmien hyvinvoinnin tilannetta sekä organisaation mahdollisuuksia tukea eri väestöryhmien hyvinvoinnin toteutumista. Vastaajia pyydettiin kertomaan kansalaisten taloudellisen toimeentulon keskeisin ongelma ja hyvinvoinnin kannalta keskeisin asia, johon tarvittaisiin muutosta. Lisäksi pyydettiin arviota eri tahojen (kuten työhallinnon ja vertaistuen) merkityksestä kansalaisten hyvinvoinnin toteuttamisessa nyt ja tulevaisuudessa. Vastaajilta kysyttiin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen nykyistä ja tulevaa merkitystä eri toiminnoissa (mm. ostopalveluiden turvaamisessa, asiantuntijatehtävissä) organisaation toiminta-alueella. Edelleen pyydettiin arvioimaan käyttäjien kannalta organisaation toiminta-alueen julkisia sosiaali- ja terveyspalveluita, Kelan ja työhallinnon palveluita sekä yksityisiä, yritysmuotoisia ja järjestöjen tuottamia sosiaali- ja terveyspalveluita. Lisäksi tiedusteltiin yhteistyön toimivuudesta eri tahojen, kuten sosiaalipalveluja tarjoavien yritysten, kanssa. Vastaajilta kysyttiin organisaation tuottamien palvelujen määrällisestä muutoksesta vuonna 2003, käynnissä olevista kehityshankkeista sekä aiemmin toteutettujen kehityshankkeiden hyödyistä. Vastaajilta kysyttiin myös, onko asiakkaiden kuulemiseksi luotu systemaattisia toimintatapoja sekä arvioidaanko organisaation toimintaa systemaattisesti. Vastaajilta tiedusteltiin organisaation sijaintikunnan ja toiminta-alueen sosiaalis-taloudellista tilannetta. Lisäksi kysyttiin, kuinka toiminta-alueella voidaan turvata kuntalaisten tarvitsemat sosiaali-, terveys-, kulttuuri- ja koulutuspalvelut kuntien nykyisillä voimavaroilla sekä millainen vaikutus on eri tasojen (kuten kunta ja EU) sosiaali- ja terveyspolitiikalla toiminta-alueen asukkaiden hyvinvointiin. Henkilöstöstä tiedusteltiin henkilökunnan määrän muutosta vuodesta 2003 vuoteen 2004, pätevän henkilöstön rekrytoinnin onnistuneisuutta, henkilöresurssien riittävyyttä sekä työntekijöiden vallitsevia tunnelmia vuoden 2004 alussa. Vastaajia pyydettiin myös kertomaan, mistä he, johtavina työntekijöinä, ovat huolestuneimpia ja tyytyväisimpiä tällä hetkellä. Sosiaalitoimien ja terveyskeskusten vastaajilta kysyttiin mm. onko organisaatiossa tehty palvelujen tuottamisessa strategista valintaa, ovatko järjestöjen ja yksityisten palveluntuottajien kanssa solmitut ostopalvelusopimukset muuttuneet, onko organisaation palveluita järjestetty uudelleen, onko kilpailutus vaikuttanut palveluihin ja näkyykö valtionosuuksien tasokorotus sosiaali- ja terveydenhuollossa. Edelleen kysyttiin omaishoidon tilanteesta, sosiaali- ja terveyspalvelujen jonottamisesta ja kuntalaisten kuulemisesta palvelujen kehittämisessä. Sosiaalitoimien vastaajilta kysyttiin mukanaolosta sosiaalialan osaamiskeskuksissa ja sosiaalialan osaamiskeskuksien onnistumista tehtävissään kunnan tarpeita ajatellen. Edelleen pyydettiin arvioimaan sosiaalialan osaamiskeskustoimintaa ja sen kehittämistarpeita kunnan kannalta sekä kunnan taloudellista tilannetta vuonna 2003 ja tilanteen muutosta vuoteen 2004. Kelan toimistojen ja työvoimatoimistojen vastaajilta kysyttiin, onko toimistoissa organisoitu työtä uudelleen sekä kuinka toiminta-alueella voidaan turvata Kelan ja työvoimahallinnon palvelut nykyisillä voimavaroilla. Järjestöjen vastaajilta kysyttiin järjestön toiminnan, edunvalvonnan ja palveluntuotannon painopisteitä, eri toimintamuotojen (esim. kuntoutuspalvelut, kotipalvelut) merkitystä järjestössä nyt ja kolmen vuoden kuluttua ja eri tavoin (mm. yhtiöitetyt toiminnat, palvelusetelit) toteutettujen palveluiden merkitystä järjestön toiminnan kannalta. Edelleen tiedusteltiin työntekijöiden määrän muutosta vuonna 2003 ja 2004, järjestön toiminnassa tapahtuneita tai tapahtuvia muutoksia vuosina 2003 ja 2004 sekä kuntien kanssa solmituissa ostopalvelusopimuksissa tapahtuneita muutoksia vuonna 2003. Järjestöjen taloudesta tiedusteltiin talousarvion loppusummaa vuonna 2003, taloudellista mahdollisuutta toteuttaa eri toimintoja vuoden 2004 alussa ja eri tahojen (kuten RAY, Kela) rahoituksen merkitystä järjestön toiminnalle. Järjestövastaajilta kysyttiin myös paikallis-, alue- ja piiritoiminnan suurimpia haasteita, eri keinojen (esim. jäsenpalautteet) merkitystä kohderyhmän tilanteen arvioinnissa, järjestön keskeisintä vaikuttamisen kohdetta sosiaali- ja terveyspolitiikassa tällä hetkellä ja mihin tulisi panostaa kohderyhmän kokonaishyvinvoinnin edistämiseksi. Lisäksi tiedusteltiin mukanaolosta sosiaalialan osaamiskeskuksissa, arviota sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta sekä sosiaali- ja terveysalan järjestöjen ja vastaajan järjestön merkitystä eri asioissa kuten ostopalveluiden tarjoamisessa ja jäsenistön edunvalvonnassa. Taustatietoina olivat vastaajan organisaatio, vastaajan asema organisaatiossa sekä organisaation sijainti.
This wide-ranging survey charted expert opinion on the welfare of Finnish citizens, and on the present state of welfare services. Respondents were managers or management groups of municipal social services, municipal health centres, employment offices, major social and health organizations (voluntary organisations), or local offices of the Social Insurance Institution. Respondents evaluated the welfare of various population groups, and rated the possibilities of their own organisation/sector to support these population groups (e.g. single-parent families, the unemployed, immigrants, chronically ill persons). Respondents rated the importance of different bodies (e.g. parishes, private social and health enterprises, neighbours) in providing welfare. The role and importance of voluntary organisations (social and health sector) were charted. Public social and health services, employment services, services provided by the Social Insurance Institution, and services provided by private enterprises were evaluated. Respondents were asked whether there had been changes in the services of their sector and what kind of changes. Co-operation between different bodies was surveyed. Further questions covered whether there is citizen evaluation of services provided. Socio-economic situation of the municipalities was charted. Respondents were asked whether it was possible to provide the services citizens need with the present resources. Impact of the policies adopted by the EU, the government or the municipality were assessed. Changes in staff numbers in their own sector, staff sufficiency, and prevailing working conditions were estimated. Some questions explored public service contracts and the impact of competitive tendering. Other topics covered the situation of persons providing informal care for other people, and whether citizens have to queue for social and health services. The voluntary organisation questionnaire also carried a set of questions focusing on the activities of the organisation. Questions covered service production, staff, public service contracts, budget, funding, regional and local activities, service feedback, biggest challenges, policies, the role of the organisation etc. Background variables included the respondent's organisation, occupational status and the location of the organisation.
KokonaisaineistoTotalUniverseCompleteEnumeration
Total universe/Complete enumerationTotalUniverseCompleteEnumeration
Itsetäytettävä lomake: paperinen lomakeSelfAdministeredQuestionnaire.Paper
Itsetäytettävä lomake: verkkolomakeSelfAdministeredQuestionnaire.CAWI
Self-administered questionnaire: PaperSelfAdministeredQuestionnaire.Paper
Self-administered questionnaire: Web-based (CAWI)SelfAdministeredQuestionnaire.CAWI
