Kyselyssä selvitettiin Turun alueen lukioiden viimeisen vuosikurssin opiskelijoiden poliittis-yhteiskunnallista perustietämystä eli tietoja politiikan peruskäsitteistä, Suomen ja EU:n poliittisista järjestelmistä sekä kansantaloudesta. Lisäksi kartoitettiin mielipiteitä politiikasta ja demokratiasta. Tutkimus on osa Suomalaisten politiikkatietämys kansainvälisessä vertailussa 2007-2010 -hanketta. Samoja kysymyksiä on esitetty myös hankkeen muissa arkistoiduissa aineistoissa: FSD2344 Yhteiskuntatutkimus 2008: Turun alueen ammatti-instituuttikysely 2007-2008 ja FSD2499 Yhteiskuntatutkimus 2008. Projektia rahoittivat oikeusministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö. Vastaajalta kysyttiin kuinka kiinnostunut hän on politiikasta ja kuinka paljon hän on saanut eri lähteistä tietoja yhteiskunnallisten asioiden ymmärtämiseksi. Edelleen kysyttiin, kuinka läheisiksi vastaaja kokee puolueet ja eri kansalaisjärjestöt. Kysyttiin myös äänestämisen tärkeydestä eri vaaleissa, ehdokas- ja puoluevalinnoista sekä yhteiskunnallisen osallistumisen aktiivisuudesta ja eri tavoista. Vastaaja kertoi, kuinka tärkeinä yhteiskunnallisen tiedon kanavina hän pitää televisiota, radiota, lehtiä, internetiä, erilaisia tilaisuuksia ja henkilökohtaisia keskusteluja. Edelleen vastaaja arvioi television katseluun, radion kuunteluun, sanomalehtien lukemiseen ja internetin käyttöön päivittäin käyttämäänsä aikaa. Vastaajan yleistietoja politiikasta kartoitettiin kysymällä ensin kuinka hyvin vastaaja itse arvioi tuntevansa yhteiskunnallisia asioita. Vastaaja määritteli ja eritteli muiden muassa käsitteitä politiikka, demokratia, vasemmisto ja oikeisto. Lisäksi vastaajan faktatietämystä ja politiikan peruskäsitteiden tuntemusta kartoitettiin kysymyksillä suhteellisesta vaalitavasta, vaalipiirijaosta, parlamentarismista, punamullasta, kolmikantaneuvotteluista, tuposta ja EU-asetuksesta. Suomen poliittiseen järjestelmään liittyen kysyttiin, mille taholle kuuluu valtiollinen valta perustuslain mukaan. Vastaaja arvioi edelleen puolueiden toiminnan tärkeyttä eri osa-alueilla kuten kansalaiskeskustelun ylläpitämisessä, poliittisten johtajien rekrytoinnissa, intressien yhteensovittamisessa ja yhteiskunnan tasapainoisessa kehittämisessä. Kysyttiin myös, kuinka usein Suomessa järjestetään kunnallisvaalit, minkä poliittisen päätöksentekijän kuntalaiset niissä valitsevat, kuka on vastaajan asuinkunnan kunnanjohtaja ja mikä on kunnanvaltuuston suurin puolue. Edelleen tiedusteltiin, kuinka usein Suomessa järjestetään eduskuntavaalit, mikä poliittinen päätöksentekijä niissä valitaan, mitä tehtäviä perustuslain mukaan kuuluu eduskunnalle ja pääministerille, kuinka monta kansanedustajaa kuuluu eduskuntaan, mitkä puolueet ovat edustettuina eduskunnassa ja hallituksessa, kuka on Suomen pääministeri ja puhemies ja mitä puoluetta he edustavat sekä milloin järjestetään seuraavat eduskuntavaalit. Edelleen kysyttiin, kuka tai ketkä johtavat Suomen ulkopolitiikkaa sekä kuinka pitkä on tasavallan presidentin virkakausi. Vastaajan tietoja Euroopan unionista ja sen poliittisesta järjestelmästä tarkasteltiin kysymällä, milloin Suomesta tuli unionin jäsen, mitkä maat kuuluvat Euroopan unioniin ja missä maissa on käytössä yhteisvaluutta euro. Edelleen kysyttiin mikä on EU:n ylin lakiasäätävä elin, mihin EU-toimielimeen valitaan edustajat suorilla vaaleilla, kuinka monta ääntä Suomella on EU:n neuvostossa, kuinka monta edustajaa Suomella on Euroopan parlamentissa ja kuinka pitkä on Euroopan parlamentin toimikausi. Lopuksi tarkasteltiin vastaajan tietoja kansantaloudesta. Kysymyksiä esitettiin kunnallisveroprosentista, Suomen valtion vuotuisista menoista, inflaation vaikutuksesta ostovoimaan ja valtion tuloverotuksesta. Taustamuuttujina olivat vastaajan syntymävuosi, sukupuoli, asuinpaikka, koulutus, äidinkieli sekä vanhempien bruttovuositulot.
The survey charted the political knowledge of pupils in the final year class of upper secondary schools in the Turku region (Finland). The knowledge areas queried were basic political concepts, the political systems of Finland and the EU, and Finnish national economy. Opinions on politics and democracy were also surveyed. The data were collected as part of the research project "Knowledge of Politics in International Comparison 2007-2010" at the University of Turku. The same questions were presented in other surveys conducted by the project: FSD2499 Knowledge of Politics and Society 2008 and FSD2344 Knowledge of Politics and Society 2008: Turku Region Vocational Institutions 2007-2008. The Ministry of Justice and the Ministry of Education and Culture provided funding for the project. First, opinions on politics were charted. The respondents were asked how interested they were in politics, how much information they had received from various sources (e.g. from educational institutes at different levels, friends, home) to understand social and political issues, how close they felt to specific political parties or civic/voluntary organisations and on what grounds they made their party/candidate choice in elections. Further questions covered the perceived importance of voting in different elections, the respondent's political and civic participation and participation methods. The respondents also rated how important they held a number of sources to be for obtaining political and social information (e.g. television, radio, newspapers, magazines, the Internet, events, contacts with decision-makers, personal communication). Television, radio, newspaper and Internet use was charted as well as reasons for using the Internet. Next, political knowledge and knowledge of the Finnish political system were studied. The respondents were asked to assess the level of their own political and social knowledge. A number of questions explored knowledge on what the concepts of politics, democracy and political left and right entail. The respondents also graded the functionality of Finnish democracy and placed themselves on the left-right axis. Further questions investigated factual knowledge on Finnish constitution, proportional electoral system, electoral districts, functions of political parties, functions and powers of Parliament and the Prime Minister, parties represented in the coalition government and Parliament, elections, national incomes policy negotiations, etc. Knowledge on EU issues was charted by asking the respondents in what year Finland became a member state, which countries were members in the EU or belonged to the euro zone, powers of the EU, legislation, to which EU institution representatives were elected by direct vote, how many votes Finland had in the Council of Ministers, how many members Finland had in the European Parliament, what were powers of the Parliament and the length of the electoral period. Knowledge on Finnish national economy was explored through questions on local taxation, state budget, impact of inflation on purchasing power, and state income tax. Background variables included the respondent's gender, year of birth, municipality of residence, basic education, type of neighbourhood, annual gross income of the household, and mother tongue.
Ei-todennäköisyysotanta: harkinnanvarainen poimintaNonprobability.Purposive
Non-probability: PurposiveNonprobability.Purposive
Itsetäytettävä lomake: paperinen lomakeSelfAdministeredQuestionnaire.Paper
Self-administered questionnaire: PaperSelfAdministeredQuestionnaire.Paper
