Kielivähemmistön identiteetti ja television katsominen Italiassa, Romaniassa ja Suomessa 2011

Aineistossa käsitellään kielivähemmistöjen identiteettiä ja television katsomista Italiassa, Romaniassa ja Suomessa. Aineistossa kielivähemmistöjä ovat Suomessa asuvat ruotsinkieliset, Italiassa asuvat saksankieliset sekä Romanissa asuvat unkarinkieliset. Kysymyksissä ovat esillä sekä vähemmistökieli että enemmistökieli. Aluksi vastaajalta kysyttiin kotona käytetystä kielestä, vähemmistö- ja enemmistökieltä puhuvien ystävien kanssa käytetystä kielestä sekä arjessa käytetystä kielestä. Vastaajaa pyydettiin lisäksi määrittelemään mitä kieltä hänen ystävänsä pääasiassa puhuvat. Television katseluun liittyen kysyttiin millä kielellä vastaaja katsoo televisiota, minkä kielisiä tekstityksiä hän käyttää, kuinka usein vastaaja katsoo eri ohjelmia eri televisiokanavilta ja paljonko hän katsoo televisiota kokonaisuudessaan. Vastaajalta kysyttiin lisäksi yleisiä näkemyksiä siitä, miksi hän katsoo televisiota vähemmistö- tai enemmistökielellä. Televisioon liittyvien kysymysten jälkeen vastaajalta kysyttiin haluaisiko hän enemmän enemmistökieltä puhuvia ystäviä ja minkälaisia enemmistökieltä puhuvat ihmiset ovat vastaajan kokemuksen mukaan. Vähemmistökieleen ja omaan kielelliseen identiteettiin liittyen kysymyksissä nostettiin esiin muun muassa oman äidinkielen tärkeys, oman kielivähemmistön tilanne asuinvaltion alueella ja yleisesti yhteiskunnassa sekä kielivähemmistön ja -enemmistön väliset suhteet. Kieli-identiteettiin liittyen kysyttiin lisäksi identifioitumisesta kielivähemmistöön ja -enemmistöön, suhtautumisesta vähemmistö- ja enemmistökieliin ja niiden puhujiin sekä koetusta kieliryhmään kuulumisesta. Lopuksi vastaajalle esitettiin kokemukseen ja koettuun tietoon liittyviä kysymyksiä kieliryhmistä sekä vähemmistö- että enemmistökielen osalta. Vastaajalta kysyttiin muun muassa arviota kieliryhmien koosta omalla asuinseudulla, vähemmistö- ja enemmistökielen puhumisesta julkisten palveluiden piirissä, kieliryhmien kulttuurihistoriallisesta ylpeydestä sekä eri kieliryhmien läsnäolosta asuinseudulla nyt ja tulevaisuudessa. Taustamuuttujina ovat sukupuoli, aluemuuttujat, kuten asuinvaltio ja asuinkunta sekä vanhempien äidinkieli ja koulutus.

The survey was conducted to study the identity and television viewing among young people in three separate language minorities in Italy, Romania and Finland. The language minorities included German-speaking people in Italy, Hungarian speakers in Romania, and Swedish speakers in Finland. The questions were about both the minority language and the majority language. The respondents were first asked which language(s) they used at home, with friends and in daily life. They were also asked how many of their friends were minority language speakers and majority language speakers. Regarding television watching, the respondents were asked the language in which they watched TV, which language subtitles they used when watching foreign films, how often they watched TV channels in the minority and majority languages, how much they watched TV in general, and what their reasons for watching TV in the minority or majority language were. Concerning language identity, several of statements were presented charting, for instance, the respondents' views of the majority language speakers, the status of their language minority, the relationship between the minority and majority language groups, and the importance of language as part of their identity. Finally, the respondents were asked about their views of the minority and majority language groups in more detail. Topics charted included the use of the minority and majority languages in the public sector of the region, public opinion of the minority and majority groups, political power of the minority and majority language groups, and representation of the minority and majority languages in the media of the region. Background variables included the respondent's gender and geographical variables (e.g. country and region of residence) as well as parents' mother tongue and education.

Ei-todennäköisyysotanta: itsestään muotoutunut näyteNonprobability.Availability

Non-probability: AvailabilityNonprobability.Availability

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomakeSelfAdministeredQuestionnaire.Paper

Self-administered questionnaire: PaperSelfAdministeredQuestionnaire.Paper

Identifier
Source http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-8819-3
Metadata Access https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai?verb=GetRecord&metadataPrefix=oai_ddi25&identifier=4572cca73e250c64f69487a248c967a06e5054aac01b860e932f4482c6076079
Provenance
Creator Vincze, Laszlo
Publisher Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto; Finnish Social Science Data Archive
Publication Year 2017
Rights Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto; Finnish Social Science Data Archive; Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.; In accordance with the agreement between FSD and the depositor.; Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.; The dataset is (B) available for research, teaching and study.
OpenAccess true
Contact https://www.fsd.tuni.fi/
Representation
Language Finnish; English
Resource Type Kvantitatiivinen; Quantitative
Discipline Agriculture, Forestry, Horticulture, Aquaculture; Agriculture, Forestry, Horticulture, Aquaculture and Veterinary Medicine; Humanities; Life Sciences; Linguistics; Social Sciences; Social and Behavioural Sciences; Soil Sciences
Spatial Coverage Suomi; Uusimaa; Helsinki; Porvoo; Italia; Etelä-Tiroli; Bozen; Bruneck; Romania; Transilvania; Miercurea Ciuc; Brasov; Finland; Uusimaa; Helsinki; Porvoo; Italy; South Tyrol; Bozen; Bruneck; Romania; Transylvania; Miercurea Ciuc; Brasov; Suomi; Italia; Romania; Finland; Italy; Romania