Tutkimus kartoittaa maaseudun merkityksiä ja tulevaisuutta. Sen tehtävänä on antaa tietoa suomalaisten maaseutukäsityksistä. Tutkimus on osa Sitran 'Maamerkit - maaseudun merkitykset' -ohjelmaa. Ohjelma käynnistyi vuoden 2010 alussa ja se kestää 5 vuotta. Tutkimuksen tämän osan tarkoituksena on selvittää yrityselämän päättäjien käsityksiä Suomen erilaisista alueista. Yrityselämän päättäjiltä kysyttiin missä määrin he arvioivat joidenkin muutostekijöiden lisäävän lähivuosina liiketoimintamahdollisuuksia maaseutumaisilla alueilla. Lueteltuja muutostekijöitä olivat mm. maaseudun väestön ikääntyminen, luonnonvarojen kasvava globaali kysyntä, kasvavat ekotehokkuusvaatimukset, tietoliikenneyhteyksien ja tietoteknologian kehittyminen, ilmastonmuutos ja siihen varautuminen, loma-asutuksen lisääntyminen, etätyömahdollisuuksien lisääntyminen, turvallisten elintarvikkeiden kysyntä, henkisen hyvinvoinnin kasvava merkitys sekä julkisten palvelujen yksityistäminen. Vastaajilta kysyttiin myös mitkä tekijät saattaisivat estää uusien liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämisen maaseutumaisilla alueilla. Estävinä tekijöinä mainittiin osaavan henkilöstön puute, asiakaskunnan pienuus, kasvavat ekotehokkuusvaatimukset, pitkät etäisyydet, sopivien yhteistyökumppanien puute, palvelujen heikko saatavuus ja riittämätön infrastruktuuri. Haluttiin tietää mitä mieltä vastaajat ovat etätyön lisääntymisestä omassa organisaatiossaan seuraavien 5 vuoden aikana. Tiedusteltiin mielipidettä tekijöistä jotka saattaisivat estää etätyön lisääntymistä. Näitä tekijöitä olivat etätyön vaatima teknologia, riittämättömät tietoliikenneyhteydet, puutteellinen tietoturva, työntekijöiden valvonnan vaikeutuminen, työntekijöiden eriarvoinen kohtelu, työhön käytetyn ajan piteneminen, etätyölle soveltuvien tilojen puute, työntekijöiden välisen viestinnän vaikeutuminen, lainsäädännön ja verotuskäytännön puutteet sekä kielteiset mielikuvat etätyöstä. Vastaajilta kysyttiin, miten tärkeinä he pitivät erilaisia maaseudun kehittämistä koskevia toimintatapoja ja millaiselle liiketoiminnalle Suomen maaseudulla olisi kasvavia edellytyksiä tulevaisuudessa. Vastaajia pyydettiin myös nimeämään annetuista kohteista oman toimialansa kannalta viisi tärkeintä kohdetta maaseudun kehittämistyössä. Vastaajilta tiedusteltiin, millaisen he uskoisivat maaseudun merkityksen olevan v. 2020 ja miten he toivoisivat asioiden olevan tuolloin. Esitettyjä maaseudun tulevaisuudenkuvia olivat: siellä asuu paljon ihmisiä, jotka tekevät etätyötä; sen puhdasta luontoa arvostetaan; sen laajaa luomutuotantoa arvostetaan; monimuotoinen turismi kukoistaa siellä; maatalous on huomattavasti tehostunut nykyisestä; siellä on paljon erilaista yritystoimintaa; se on voimakkaasti autioitunut. Lisäksi tiedusteltiin miten vastaajat arvioivat maaseudun merkityksen koko Suomelle muuttuvan tulevaisuudessa. Taustamuuttujia olivat yrityksen henkilöstömäärä, toimiala ja liikevaihto sekä maakunta ja kunta.
The survey studied opinions on economic life and business opportunities in rural areas in Finland. The respondents were top-level managers of Finnish enterprises. The barometer was developed for the Landsmarks Programme carried out by the Finnish Innovation Fund (Sitra). First, the respondents were asked to what extent a number of factors increased business opportunities in rural areas. The factors mentioned included, for instance, global demand for natural resources, increase in holiday housing, better opportunities for telework, privatisation of public services. The respondents were also asked to what extent a number of factors were a barrier to utilising business opportunities in rural areas. Factors mentioned included lack of competent staff, long distances, difficult access to services, insufficient infrastructure etc. One theme pertained to teleworking (telecommuting). Questions covered telework in the respondent's own organisation, and potential barriers to teleworking such as, for instance, more complicated communication between co-workers, insufficient data security, more complicated employee supervision. The respondents were presented with pairs of statements relating to the countryside, its image and services and asked which statements were closer to their own views. Some questions explored what kind of business ventures they though could have potential in the countryside (e.g. logistics services, organic production, renewable energy production), and what they saw as the most important goals for rural development in terms of their own industry. The goals mentioned included, for instance, better coordination of rural development, improved telecommunications network, preserving cultural heritage. Further questions studied what the respondents believed the countryside would be like in 2020 and what they hoped it would be like in 2020. The possible future images mentioned included, for example, 'many people live and telework in the countryside', 'its tourism flourishes', 'it is depopulated'. Background variables included the number of employees, industrial sector and revenue of the enterprise, region (NUTS3) and municipality.
Ei-todennäköisyysotanta: harkinnanvarainen poimintaNonprobability.Purposive
Non-probability: PurposiveNonprobability.Purposive
Itsetäytettävä lomake: verkkolomakeSelfAdministeredQuestionnaire.CAWI
Self-administered questionnaire: Web-based (CAWI)SelfAdministeredQuestionnaire.CAWI
