Development Cooperation Survey 2010

DOI

Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten mielipiteitä ja tiedon tasoa Suomen kehitysyhteistyöstä, sen tärkeydestä, sisällöstä, päämääristä ja kohdentamisesta. Lisäksi esitettiin kysymyksiä YK:n vuosituhattavoitteista. Vastaajilta kysyttiin pitävätkö he kehitysyhteistyötä tärkeänä ja jos pitävät niin miksi, ja minne päin maailmaa ja mille aloille kehitysyhteistyötä pitäisi eniten kohdistaa. Niiltä vastaajilta, jotka pitivät kehitysyhteistyötä erittäin tai melko tärkeänä (q1 = 1 tai 2, n=797) kysyttiin, miksi he pitävät kehitysyhteistyötä tärkeänä. Vastausvaihtoehtoja ei lueteltu, vaan vastaajat saivat kertoa näkemyksensä omin sanoin. Avovastaukset on luokiteltu muuttujiin q2_1 - q2_21. Kysyttiin myös miten tärkeänä vastaajat pitivät, että Suomen rahoittamissa kehitysyhteistyöhankkeissa näkyy avun olevan nimenomaan Suomesta. Tiedusteltiin vastaajien tietämystä YK:n vuosituhattavoitteista. Niiltä vastaajilta, jotka olivat kuulleet YK:n vuosituhatjulistuksen tavoitteista (q6 = 2, n= 219), kysyttiin osaavatko he nimetä yhden tai useampia YK:n vuosituhattavoitteista (q7_1 - q7_10). Vastaajille kerrottiin, että vuosituhattavoitteet muodostavat Suomen kehityspolitiikan perustan ja sen jälkeen heitä pyydettiin valitsemaan niistä mielestään tärkeimpiä. Seuraavaksi kysyttiin onko Suomessa saatavilla riittävästi tietoa kehitysyhteistyöstä ja kehitysmaista. Vastaajia pyydettiin myös nimeämään tietolähteitä, joista he ovat saaneet tietoa kehityskysymyksistä. Lisäksi tiedusteltiin Suomen kehityspolitiikan tärkeimpiä päämääriä sekä millä aloilla Suomella olisi erityistä annettavaa kehitysmaille. Vastaajat arvioivat myös kehitysyhteistyön vaikutusta kansainväliseen turvallisuuteen, rauhan edistämiseen ja vakauteen maailmassa. Lisäksi tiedusteltiin miten Suomen tulisi kehitysyhteistyössä ottaa huomioon se, että kehitysmaiden arvioidaan kärsivän voimakkaimmin ilmastonmuutoksesta. Koska kehitysmaiden arvioidaan kärsivän myös nykyisestä talouskriisistä eniten, kysyttiin keiden tulisi auttaa kehitysmaita selviytymään talouskriisistä. Tiedusteltiin minkälaista lisätietoa kehitysyhteistyöstä, kehityspolitiikasta ja kehitysmaista vastaajat haluaisivat. Lisäksi kysyttiin kuinka luotettavina eri tahoilta saatavaa tietoa pidettiin. Vastaajia pyydettiin myös laittamaan tärkeysjärjestykseen Suomen kehitysyhteistyön muotoja. Pyydettiin myös arviota Suomen kehitysapuun käyttämästä rahamäärästä v. 2010 sekä tiedusteltiin kehitysavun sopivaa prosenttiosuutta bruttokansantulosta v. 2015. Kysyttiin pitäisikö Suomen nykyisessä taloudellisessa tilanteessa lisätä vai vähentää kehitysyhteistyömäärärahoja sekä miten määrärahojen kasvattaminen pitäisi rahoittaa. Pyydettiin mielipidettä Suomen kehitysyhteistyön tehokkuudesta ja tuloksellisuudesta sekä tiedusteltiin, mitkä ovat nykyisen kehitysyhteistyön vaikeimmat haasteet. Kysyttiin myös tyytyväisyydestä Suomen toimintaan erilaisten luonnonkatastrofien ja kriisien yhteydessä. Vastaajia pyydettiin myös kertomaan miten he uskovat yksityisenä ihmisenä voivansa auttaa kehitysmaita sekä pyydettiin näkemystä kehitysyhteistyöstä ja sen merkityksestä. Taustamuuttujia olivat mm. sukupuoli, ikä, ammatti, perheen koko ja asuinlääni.

The survey charted Finnish opinions on and knowledge of the country's development cooperation, its importance, content, objectives, and allocation. Some questions focused on the UN Millennium Development Goals. The respondents were asked whether they considered development cooperation to be important, and why. The respondents who thought development cooperation was very or fairly important (q1 = 1 or 2, n=797) were asked why they considered it important. The question was open-ended but the responses have been classified into variables q2_1 - q2_21. Opinions on the most important goals, activities (e.g. education, health care, industry), and key geographical areas for Finnish development cooperation were charted. Familiarity with the UN Millennium Development Goals and views on the most important goals were surveyed. The respondents who were familiar with the UN Millennium Development Goals (q6 = 2, n= 219) were asked whether they can name one goal or more (q7_1 - q7_10). One topic pertained to the most important information sources on development cooperation issues. Some questions focused on development cooperation and its importance, the most important goals for Finland's development policy, and areas/activities in which Finland has something to give to developing countries. Views were probed on whether development cooperation increased international security, how Finland should support developing countries in climate change issues, and who should help developing countries to survive the global financial crisis (e.g. rich countries, EU countries, the private sector, every country should manage on its own). Some questions pertained to whether there was enough information available on development cooperation, development policy and developing countries, whether more information should be available on some topics, and how reliable public authorities, voluntary/civic organisations and the media were as sources of such information. The respondendents were asked to choose the four most important forms of development cooperation. Factual knowledge was charted by asking how much they thought Finland was going to spend on development cooperation in 2010 (in euros). Opinions were probed on how much Finland should spend in 2015 (as per cent of the GNP). The respondents were also asked whether Finland should increase the amount of funding allocated to development cooperation in the light of the current financial situation. Those who thought funding should be increased were asked how the increase should be financed (e.g. by cutting other state expenditure or by increasing tax revenue). All respondents were asked whether Finnish development cooperation was effective and successful. Opinions were explored on the greatest challenges of development cooperation. Satisfaction with Finland's actions in connection with different crises and natural disasters was investigated. The respondents were asked in what way they as individuals could best help developing countries. Finally, the respondents were presented with a few statements and asked which statement best described their views on the impact of development aid in general. Background variables included the respondent's gender, age, occupational status and economic activity, marital status, occupation of the household head, household composition, age of children living at home, education, gross annual income of the household, newspaper reading and television viewing habits, type of accommodation, municipality size and type, major region (NUTS2) and region (NUTS3) of residence, ownership of car, home, holiday home, consumer durables and mobile phone, and Internet use.

Ei-todennäköisyysotanta: kiintiöpoimintaNonprobability.Quota

Non-probability: QuotaNonprobability.Quota

Kasvokkainen haastatteluInterview.FaceToFace

Face-to-face interviewInterview.FaceToFace

Identifier
DOI https://doi.org/10.60686/t-fsd2591
Source https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2591
Metadata Access https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai?verb=GetRecord&metadataPrefix=oai_ddi25&identifier=907521efbe5c6061655adff0947d19449655d1354b22c12bf72c8359e44a7ee1
Provenance
Creator Ulkoasiainministeriö; Ministry for Foreign Affairs of Finland
Publisher Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto; Finnish Social Science Data Archive
Publication Year 2011
Rights Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto; Finnish Social Science Data Archive; Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.; In accordance with the agreement between FSD and the depositor.; Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.; The dataset is (B) available for research, teaching and study.
OpenAccess true
Contact https://www.fsd.tuni.fi/
Representation
Resource Type Kvantitatiivinen; Quantitative
Discipline Agriculture, Forestry, Horticulture, Aquaculture; Agriculture, Forestry, Horticulture, Aquaculture and Veterinary Medicine; Economics; Life Sciences; Social Sciences; Social and Behavioural Sciences; Soil Sciences
Spatial Coverage Suomi; Finland; Suomi; Finland