KuntaSuomi 2004: kuntalaiskysely 2004

Kyselyn tarkoitus oli selvittää kuntalaisten näkemyksiä asuinkunnastaan, sen palveluista sekä päättäjistä. Kyselyn avulla selvitettiin myös kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamistapoja, sekä poliittisen ja kansalaisaktiivisuuden tasoa. Vastaajilta kysyttiin, kuinka todennäköisesti he tulevat asumaan nykyisessä asuinkunnassaan koko loppuelämänsä. Heitä pyydettiin arvioimaan, kuinka asuinkunta sijoittuisi kuvitteellisessa kilpailussa, jossa vertaillaan kuinka hyvä kunnissa on asua ja elää. Vastaajia pyydettiin arvioimaan samaistumistaan erilaisiin alueellisiin kokonaisuuksiin. Heitä pyydettiin myös kertomaan, kuinka he sijoittaisivat itsensä vasemmisto-oikeisto- ja kova-pehmeä -ulottuvuuksilla. Kysely kartoitti myös kuntalaisten tyytyväisyyttä elämäntilanteeseensa, taloudelliseen tilanteeseensa sekä asumistilanteeseensa. Vastaajat saivat myös kertoa näkemyksensä kyvystään asioida kunnan kanssa ja puolustaa etujaan. Seuraavaksi vastaajia pyydettiin kertomaan, mitä kunnallisia palveluita he ovat viimeisen vuoden aikana käyttäneet, ja kuinka hyvin palvelut on heidän mielestään hoidettu. Kuntalaisten mielipidettä kysyttiin myös siitä, kuinka paljon enemmän tai vähemmän eri palveluihin tulisi jatkossa panostaa. Kysely kartoitti myös kuntalaisten toimintaa luottamustehtävissä sekä halukkuutta toimia niissä. Poliittista aktiivisuutta ja puoluekantaa selvitettiin kysymällä aikooko vastaaja äänestää vuoden 2004 kunnallisvaaleissa, aikooko hän äänestää naista vai miestä, mitä puoluetta hän äänestää ja vaihteleeko hän äänestämäänsä puoluetta vaalien välillä. Vastaajia pyydettiin myös kertomaan, kuinka tärkeänä he äänestyspäätöstä tehdessään pitivät henkilöä ja puoluetta ja sitä, että ehdokas on omasta kunnasta. Kuntalaisten vaikuttamistapoja- ja aktiivisuutta kartoitettiin kysymällä seuraavatko vastaajat kunnan asioita tiedotusvälineistä, ovatko he tutustuneet kuntansa verkkopalveluihin, sekä ovatko he antaneet kunnalle palautetta ja saaneet siihen vastausta. Vastaajat saivat eritellä mitä vaikuttamistapoja kunnalliseen päätöksentekoon he ovat käyttäneet, ja kuinka tehokkaina he näitä eri tapoja pitävät. Lisäksi kysyttiin mihin eri järjestöihin vastaajat kuuluvat. Lopuksi vastaajat saivat vielä kertoa mielipiteensä erilaisiin väittämiin, jotka koskivat asuinkunnan päätöksentekoa, palvelujen ja hallinnon järjestämistä sekä kansalaisuuteen liittyviä piirteitä. Taustamuuttujia olivat mm. syntymävuosi, sukupuoli, alaikäisten lasten lukumäärä, koulutus, ammattiasema, työnantaja ja asumismuoto. Kyselylomakkeen ulkopuolisia taustamuuttujia olivat siviilisääty ja äidinkieli.

This survey studies the inhabitants' views on their municipalities, municipal services, and decision-makers. Views were also probed on the different ways of participation and influencing, as well as on the level of political and civic activity. The respondents' opinions on how likely they will live in their current municipality of residence for the rest of their lives were charted. They were also asked whether they considered their municipality a good place to live compared to other municipalities. The respondents were asked to what extent they identified with their neighbourhood, municipality, region, country, the Nordic countries, the EU, and Europe on the whole. Political inclinations were surveyed by asking the respondents to place themselves on the left-right axis and on the hard-soft scale. The survey also charted the respondents' satisfaction with their lives, economic situation, and housing. The respondents were asked to evaluate their own abilities to interact with their municipality and to defend their own interests. The respondents were asked which municipal services (public services) they had used in the last 12 months, how well certain municipal services functioned, and whether the municipality should invest more or less in these services in the future. The respondents were also asked whether they had been elected to any office in their municipality, and whether they would be willing to hold an elected office. Political views and activity were investigated by asking the respondents whether they were going to vote in the 2004 municipal elections, whether they were going to vote for a female or male candidate, which party they were going to vote for, and whether they change the party they vote for between different elections. Relating to voting decision, the respondents were asked to rate the importance of the person, the party, and the fact that the candidate lives in the same municipality. Methods and activity of influencing decision-making were studied by asking the respondents whether they had followed current issues concerning their municipality in the media or visited the web pages of their municipality. Further questions covered whether the respondents had given feedback on public services in their municipality and whether the eventual feedback had been countered. The respondents were asked whether they had used certain methods of influencing decision-making (e.g. taking part in demonstrations, signing petitions, contacting decision-makers). They were also asked to rate the effectiveness of these methods. Membership and participation in non-governmental organisations and associations was also queried. Finally, the respondents gave their views on a set of attitudinal statements related to organising different services and administration. In addition, they were asked to assess how integral certain aspects are to the idea of citizenship (e.g. paying taxes honestly, obeying the law and regulations, sacrificing personal interest for the common good, respecting public property, membership in a political party). Background variables included the respondent's year of birth, gender, number of underage children, education, employment type, employer, and tenure. Background variables not asked in the questionnaire included the respondent's marital status and mother tongue.

Todennäköisyysotanta: monivaiheinen otantaProbability.Multistage

Probability: MultistageProbability.Multistage

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomakeSelfAdministeredQuestionnaire.Paper

Self-administered questionnaire: PaperSelfAdministeredQuestionnaire.Paper

Identifier
Source http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-334-4
Metadata Access https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai?verb=GetRecord&metadataPrefix=oai_ddi25&identifier=0023910a7143eef6ff3691aacd2bdd6aed9f10fbc8701101c0863049e168a6f6
Provenance
Creator Helander, Voitto; Pekola-Sjöblom, Marianne; Sjöblom, Stefan
Publisher Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto; Finnish Social Science Data Archive
Publication Year 2007
Rights Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto; Finnish Social Science Data Archive; Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.; In accordance with the agreement between FSD and the depositor.; Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.; The dataset is (B) available for research, teaching and study.
OpenAccess true
Contact https://www.fsd.tuni.fi/
Representation
Language Finnish; English; Swedish
Resource Type Kvantitatiivinen; Quantitative
Discipline Agriculture, Forestry, Horticulture, Aquaculture; Agriculture, Forestry, Horticulture, Aquaculture and Veterinary Medicine; Life Sciences; Social Sciences; Social and Behavioural Sciences; Soil Sciences
Spatial Coverage Suomi; Espoo; Hamina; Haukipudas; Humppila; Hämeenlinna; Iitti; Jaala; Joroinen; Kaarina; Karstula; Kemiö; Kerava; Kiikala; Kokkola; Kolari; Kotka; Kristiinankaupunki; Kuhmoinen; Lappeenranta; Leppävirta; Lieksa; Liljendal; Lumijoki; Mikkeli; Multia; Naantali; Noormarkku; Närpiö; Oulainen; Outokumpu; Padasjoki; Pieksämäki; Porvoo; Pudasjärvi; Punkaharju; Pyhäntä; Pylkönmäki; Ranua; Rääkkylä; Sonkajärvi; Suolahti; Tyrnävä; Vaasa; Vahto; Varkaus; Vimpeli; Virrat; Finland; Espoo; Hamina; Haukipudas; Humppila; Hämeenlinna; Iitti; Jaala; Joroinen; Kaarina; Karstula; Kemiö; Kerava; Kiikala; Kokkola; Kolari; Kotka; Kristiinankaupunki; Kuhmoinen; Lappeenranta; Leppävirta; Lieksa; Liljendal; Lumijoki; Mikkeli; Multia; Naantali; Noormarkku; Närpiö; Oulainen; Outokumpu; Padasjoki; Pieksämäki; Porvoo; Pudasjärvi; Punkaharju; Pyhäntä; Pylkönmäki; Ranua; Rääkkylä; Sonkajärvi; Suolahti; Tyrnävä; Vaasa; Vahto; Varkaus; Vimpeli; Virrat; Suomi; Finland