Eduskuntavaalitutkimus 2015

Eduskuntavaalitutkimus 2015 kartoittaa suomalaisten poliittista osallistumista, poliittisia asenteita, puolueiden kannatusta, ehdokas- ja puoluevalintoja sekä äänestysaktiivisuutta. Vaalitutkijoiden kokoama aineisto sisältää kysymyksiä myös kansalaisaloitteesta, Suomen tulevaisuuden näkymistä ja vaikuttamisen erilaisista tavoista. Aineisto koostuu kahdesta eduskuntavaalien jälkeen kerätystä osasta: käyntihaastatteluaineistosta ja vastaajien itse täyttämästä perävaunulomakeaineistosta. Käyntihaastatteluaineisto sisältää Suomen osuuden kansainvälisestä CSES-hankkeesta (4-moduuli). Tutkimuksen ensimmäisessä osuudessa vastaajalta tiedusteltiin, kuinka kiinnostunut hän on politiikasta ja minkä verran hän seurasi vuoden 2015 eduskuntavaaleja eri tiedotusvälineistä. Kysyttiin myös, kuinka usein hän keskustelee politiikasta muiden ihmisten kanssa, kuinka vakiintunut hänen puoluekantansa on ja mihin yhteiskuntaluokkaan hän katsoo kuuluvansa. Vastaajan mielipiteitä kartoitettiin asenneväittämin, joissa kysyttiin äänestämisestä, demokratiasta, kansanedustajista, puolueista ja kansalaispätevyydestä. Seuraavaksi tiedusteltiin vastaajan osallistumista yhteiskunnalliseen toimintaan ja mahdollista puoluejäsenyyttä. Lisäksi kysyttiin kansalaisaloitteeseen liittyen demokratian toimivuudesta ja aloitteiden allekirjoittamisesta. Vastaajalle esitettiin vielä väittämiä poliittisen vaikuttamisen tavoista ja mahdollisuuksista sekä Suomen tulevaisuuden suunnasta. Tulevaisuuteen liittyvissä väittämissä olivat esillä muun muassa alueelliset erot, tasa-arvo, kaksikielisyys, Euroopan Unioni ja energiatuotanto. CSES-osion alussa vastaajalta kysyttiin mielipidettä julkisten menojen kohdentamisesta eri toimintoihin, kuten koulutukseen, terveydenhuoltoon ja elinkeinoelämän tukemiseen. Seuraavaksi kysyttiin vastaajan elintasosta, kotitalouden taloudellisesta tilanteesta sekä Suomen taloudellisesta tilanteesta. Tässä CSES-osiossa kysyttiin lisäksi näkemyksiä hallituksen vastuusta tuloerojen vähentämiseksi sekä vastaajan puoluekantaa ja äänestämiskäyttäytymisestä. Mikäli vastaaja ei äänestänyt vuoden 2015 eduskuntavaaleissa, häneltä kysyttiin tarkempia syitä päätökseen jättää äänestämättä. Vaaleissa äänestäneiltä kysyttiin tarkemmin mitä puoluetta vastaaja äänesti ja mitä puoluetta hän olisi vaihtoehtoisesti voinut äänestää. Jokaiselta vastaajalta kysyttiin mielipidettä eri puolueista ja puolueen puheenjohtajista sekä puolueiden sijoittumisesta oikeisto-vasemmisto-akselille. Vastaajaa pyydettiin sijoittamaan myös itsensä kyseiselle akselille. CSES-osion lopussa esitettiin vielä muutama kysymys, joilla testattiin vastaajan poliittista tietotasoa. Seuraavaksi vastaajalle esitettiin väittämiä puoluevalintaan vaikuttavista seikoista sekä äänestämisvalintaan johtaneista tekijöistä eduskuntavaalien ehdokkaissa. Vastaajalta kysyttiin myös tiesikö hän omien vanhempiensa äänestyskannasta vastaajan nuoruudessa. Lopuksi kysyttiin vielä kuinka paljon vastaaja luottaa muihin ihmisiin sekä erilaisiin instituutioihin ja organisaatioihin, kuten eduskuntaan, virkamiehiin, ammattiyhdistysliikkeeseen ja tiedotusvälineisiin. Käyntihaastattelulomaketta seuranneessa perävaunulomakkeessa selvitettiin vastaajan mielipidettä ajankohtaisista poliittisista kysymyksistä, kuten pohjoismaisesta yhteistyöstä, NATO-jäsenyydestä, SOTE-uudistuksesta, alkoholilainsäädännöstä sekä asevelvollisuudesta. Lisäksi kysyttiin vastaajan mielipidettä poliittisesta päätöksenteosta. Seuraavaksi vastaajalta kysyttiin ryhmään samastumisesta sekä erilaisista tietolähteistä, jotka olivat olleet tarpeellisia äänestyspäätöksen muodostumiselle. Lisäksi tiedusteltiin olivatko puolueet tai puolueiden ehdokkaat lähestyneet vastaaja ja sitä, oliko vastaajan äänestyspäätökseen pyritty vaikuttamaan eri tavoin. Tämän jälkeen kartoitettiin asioita, joita vastaaja oli tehnyt tai olisi ollut valmis tekemään poliittiseen toimintaan ja tiedonhankintaan liittyen internetissä tai sosiaalisessa mediassa. Lisäksi kysyttiin oliko vastaaja allekirjoittanut aloitteita vaikuttamiseen tarkoitetuissa verkkopalveluissa. Perävaunukyselyssä kysyttiin vielä poliittiseen päätöksentekoon liittyvästä vastuunjaosta, vastaajan lähipiiriin kuuluvien henkilöiden terveydentilasta sekä vastaajan taloudellisesta tilanteesta, työtilanteesta ja luonteen piirteistä. Tutkimusaineiston k-alkuiset muuttujat ovat kansallisen eduskuntavaalitutkimuksen sisältömuuttujia, q-alkuiset ovat kansainvälisen CSES-lomakkeen sisältömuuttujia, p-alkuiset ovat perävaunulomakkeen muuttujia, a-alkuiset ovat kansainvälisen CSES-lomakkeen hallinnollisia muuttujia ja d-alkuiset ovat taustamuuttujia. Taustamuuttujina olivat mm. syntymävuosi, sukupuoli, koulutus, siviilisääty, ammattiliitto, elämäntilanne, ammattiryhmä, talouden vuositulot, uskonnollisuus, äidinkieli, asumismuoto ja vaalipiiri.

Finnish National Election Study 2015 charted the political participation, political attitudes, party allegiance, candidate and party choice, and voting behaviour of Finns. Further topics included citizens' initiative, different ways of having a say, and future prospects of Finland. The data were collected after the elections through face-to-face interviews and a self-administered drop-off questionnaire. The interview data contain Finland's contribution to the international CSES study (module 4). First questions in the interview covered interest in politics, attention paid to media coverage of the elections (including social media), Internet use, discussions about politics with others, party identification and self-perceived social class. The respondents were asked to what extent they agreed with some statements relating to voting, democracy, the electoral system, and decision-making. Willingness to influence things by own activity (for instance, by participating in a demonstration or joining a consumer boycott) was charted as well as membership in a political party. Concerning citizens' initiative, the respondents were asked whether they thought the introduction of the initiative had promoted democracy in Finland and whether they had signed any initiatives. Opinions on the importance of the Internet and social media as channels of civic engagement were surveyed. The survey also carried a set of attitudinal statements on voting, politics, political parties, politicians and public political influence (e.g. 'I have no say in what the Government and Parliament decide' or 'By voting, ordinary people can influence political decision-making'. With regard to the future prospects of Finland, the respondents were asked which future directions they thought sounded good or bad (e.g. "more entrepreneurship and market economy", "better equality between men and women"). The CSES module explored the respondents' opinions on the economic situation of Finland, own financial situation, whether public expenditure on various things should be increased or decreased, whether the Government should take measures to bridge the income gap, and whether it made a difference who was in power or who people voted for. The respondents were asked to place themselves and the parties on a left-right axis. Questions also covered satisfaction with democracy in Finland and whether the respondents felt close to any party. Voting behaviour was studied with questions on whether the respondents had voted, the candidate of which party they had voted for, whether they had considered voting for a candidate of any other party and if yes, which party, whether they had voted in the previous parliamentary elections and which party they had voted for. Opinions on the party leaders were surveyed. Finally, the respondents' factual knowledge of politics was tested with a few questions. Non-voters were asked why they had not voted and how self-evident not voting had been to them. All those who had voted were asked what had influenced their choice of party, to what extent various issues had influenced their candidate choice, whether they had voted for a candidate who was of the same age and gender as themselves, and when they had decided which candidate and party to vote for. The respondents' perceptions of how much different things and people had affected their political opinions were studied. Trust in government and other institutions, groups and people was charted as well as views on the performance of the Government in the previous electoral term. The self-administered questionnaire surveyed the extent to which the respondents agreed with a number of statements relating to values and Finnish politics, whether they identified with different groups, and information sources used for making the voting decision. The respondents were also asked whether they had been contacted personally by a party or a candidate during campaigning, whether their family or friends and acquaintances had tried to influence their voting decision, and how easy it had been for the respondents to find a suitable party and candidate. Online voting and political activities and participation on the Internet were charted as well as time spent on following news and other programmes on politics and topical issues. Other topics included views on own financial situation and the Finnish economy and employment situation, satisfaction with own life, and opinions on who should make the important political decisions. Finally, personality traits of the respondents were surveyed using the Ten-item personality inventory (TIPI). Variables beginning with 'k' are national election study variables, 'q' denotes CSES variables, 'p' denotes variables in the self-administered questionnaire, 'a' denotes CSES administrative variables and 'd' denotes background variables. Background variables included, among others, the respondent's year of birth, gender, education, marital status, health status, trade union membership, economic activity and occupational status, employer type, unemployment periods, religiosity and religious attendance, mother tongue, gross annual household income, number of people in the household, type of neighbourhood/municipality, housing tenure, and electoral district.

Todennäköisyysotanta: monivaiheinen otantaProbability.Multistage

Probability: MultistageProbability.Multistage

Kasvokkainen haastatteluInterview.FaceToFace

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomakeSelfAdministeredQuestionnaire.Paper

Face-to-face interviewInterview.FaceToFace

Self-administered questionnaire: PaperSelfAdministeredQuestionnaire.Paper

Identifier
DOI https://doi.org/10.1017/s0007123419000231
PID http://hdl.handle.net/10138/303991
Source http://urn.fi/urn:isbn:978-952-259-517-1
Metadata Access https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai?verb=GetRecord&metadataPrefix=oai_ddi25&identifier=e7de5bf471839b261cb71ab68a81bf4ff7e0220b68522705620c5c5c38d5d316
Provenance
Creator Grönlund, Kimmo; Kestilä-Kekkonen, Elina
Publisher Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto; Finnish Social Science Data Archive
Publication Year 2016
Rights Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto; Finnish Social Science Data Archive; Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.; In accordance with the agreement between FSD and the depositor.; Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.; The dataset is (B) available for research, teaching and study.
OpenAccess true
Contact https://www.fsd.tuni.fi/
Representation
Language Finnish; English; Swedish
Resource Type Kvantitatiivinen; Quantitative
Discipline Agriculture, Forestry, Horticulture, Aquaculture; Agriculture, Forestry, Horticulture, Aquaculture and Veterinary Medicine; Life Sciences; Social Sciences; Social and Behavioural Sciences; Soil Sciences
Spatial Coverage Suomi; Finland; Suomi; Finland