Tutkimuksessa selvitettiin Tampereen korkeakoulujen (Tampereen ammattikorkeakoulu, Tampereen teknillinen yliopisto ja Tampereen yliopisto) opiskelijoiden ja henkilökunnan liikuntatottumuksia ja näkemyksiä korkeakoulujen liikuntapalveluiden yhdistämiseen liittyen. Tampereen korkeakoulut suunnittelivat keväällä 2012 yhteisiä liikuntapalveluja kaikkien korkeakoulujen opiskelijoille ja henkilöstölle niin, että kaikkien kampusten liikuntapalvelut olisivat käytössä yhdellä liikuntamaksulla. Aluksi kartoitettiin vastaajien nykyisiä liikuntatottumuksia. Kysyttiin, montako kertaa vastaajat harrastavat liikuntaa viikossa ja kuinka monta minuuttia keskimäärin kerralla. Liikuntaa harrastavilta kysyttiin, paljonko he käyttävät kuntosalia, ohjatun ryhmäliikunnan palveluita, pelivuoroja liikuntasaleissa ja muita liikuntapalveluita omalla korkeakoulullaan. Niiltä, jotka ilmoittivat harrastavansa liikuntaa myös muualla kuin oman korkeakoulunsa liikuntapalveluissa kysyttiin, paljonko he käyttävät näitä palveluita muiden tahojen tarjoamina. Lisäksi kysyttiin, mitä muuta liikuntaa he harrastavat ja siirtyisivätkö he harrastamaan muualla harrastamiaan lajeja omalla korkeakoulullaan, jos niitä tarjottaisiin. Muiden tahojen tarjoamia liikuntapalveluita verrattiin korkeakoulujen liikuntapalveluihin erilaisilla väittämillä, jotka liittyivät muun muassa palveluiden sisältöön, sijaintiin, aikatauluihin, laatuun, ruuhkaisuuteen ja hintaan. Niiltä vastaajilta, jotka olivat ilmoittaneet liikkuvansa satunnaisesti tai eivät ollenkaan, tiedusteltiin väittämien ja avokysymysten avulla syitä vähäiseen liikuntaharrastukseen sekä lisäksi asioita, jotka saisivat heidät harrastamaan enemmän liikuntaa. Väittämissä esitettyjä syitä olivat sairaus tai muu terveydentilaan liittyvä asia, se, ettei pidä liikunnasta, huonot kokemukset liikunnasta, ajan puute, liikunnan kalleus sekä halu käyttää vapaa-aikansa mieluummin johonkin muuhun. Tämän jälkeen kyselyssä esitettiin, että Tampereen korkeakoulujen liikuntapalveluiden yhdistyminen olisi tapahtunut ja kysyttiin, millä kampuksella ja kuinka usein vastaajat käyttäisivät mainitun tyyppisiä liikuntapalveluita yhdistymisen jälkeen. Lisäksi tiedusteltiin, minkä valintaperusteiden, kuten sijainnin, ruuhkaisuuden, laadun tai sosiaalisten syiden, pohjalta vastaajat valitsisivat liikuntapaikkansa palveluiden yhdistymisen jälkeen. Yhdistymisen vaikutuksista liikuntatottumuksiin kysyttiin vielä, muuttuisiko vastaajien harrastetun liikunnan tai lajien määrä yhdistymisen myötä ja miten muutos vaikuttaisi liikkumiseen muista korkeakouluista tulevien kavereiden tai tuttavien kanssa. Lopuksi kysyttiin vastaajien näkemyksiä liikuntapalveluiden yhdistymisen vaikutuksista. Tiedusteltiin, miten vastaajat uskovat muutoksen vaikuttavan kävijämääriin ja palveluiden laatuun eri kampuksilla ja mikä on heidän yleinen mielipiteensä korkeakoulujen liikuntapalveluiden yhdistämisestä. Tämän jälkeen vastaajat saivat vielä esittää vapaita kommentteja. Taustamuuttujina tutkimuksessa kysyttiin vastaajan sukupuolta, syntymävuotta, pääasiallista työ- tai opiskelukorkeakoulua ja pääasiallista toimintaa. Sijaintiin liittyen kysyttiin, mitä korkeakoulua lähimpänä vastaaja asuu ja pyydettiin asettamaan korkeakoulujen sijainnit paremmuusjärjestykseen omiin olosuhteisiin nähden. Perustutkinto-opiskelijoilta kysyttiin lisäksi vuosikurssia.
The study investigated the exercise behaviour of the students and personnel in higher education institutions in Tampere (Tampere University of Applied Sciences, Tampere University of Technology and University of Tampere). In the spring of 2012, there were plans to provide common sports services with a single fee to students and personnel of all higher education institutions in Tampere and the study also charted the respondents' views on these plans. The respondents' exercise habits were first investigated. Questions covered the average number of times exercised in one week and the average duration of each bout of exercise. Those respondents who did exercise were asked how often they used different university sports services (e.g. gym, group exercise classes) and whether they did other exercise besides that provided by the university sports services. Those who exercised outside the institution's sports services were asked how often they used different sports services of another sports provider, what other sports they did, and whether they would start using the university sports services if these provided the opportunity to practice their sport. Further, they were asked to what extent they agreed with several statements relating to the sports services provided by other sports providers. Those who did not exercise or exercised rarely were asked for their reasons. Regarding the common sports services to students of all universities in Tampere area, the respondents were asked which services they would use, how often and on which campus(es), if this sort of possibility was offered. Reasons for choosing one campus over another as the place to go for sport services were queried. The effects of the integration of sports services on the respondents' exercise behaviour were charted. The respondents were asked if they would practice more different kinds of sport as a result of the integrated sports services and whether they would exercise more with friends. Views on the effects of the integration (on quality and the number of service users) was surveyed as well as the attitudes toward the plans to integrate services. Background variables included, among others, the respondent's gender, year of birth, and economic activity. Relating to location, the respondent was asked the university closest to their residence and to rate the distances of the three universities. Degree students were asked the number of years studied.
Ei-todennäköisyysotanta: itsestään muotoutunut näyteNonprobability.Availability
Non-probability: AvailabilityNonprobability.Availability
Itsetäytettävä lomake: verkkolomakeSelfAdministeredQuestionnaire.CAWI
Self-administered questionnaire: Web-based (CAWI)SelfAdministeredQuestionnaire.CAWI
