Tutkimus kartoitti suomalaisten mielipiteitä ruotsin kielen asemasta Suomessa. Siihen kuului kaikkiaan kolme erillistä kyselytutkimusta sekä ryhmäkeskusteluita. Tämä tutkimus tehtiin heti keskustelun jälkeen. Sillä pyrittiin selvittämään ovatko vastaajien mielipiteet muuttuneet siitä, mitä ne olivat ennen keskustelua ja onko keskusteluun osallistuminen vaikuttanut muutoksiin. Vastaajille esitettiin osin samoja väittämiä, joita heille oli esitetty jo ennen keskustelua. Väittämät käsittelivät ruotsin kieltä Suomessa, suomenruotsalaisia, ruotsin kielen asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa, ruotsin kielen opiskelun pakollisuutta koulussa, kaksikielisyydellä saavutettavia hyötyjä sekä suomenruotsalaisia. Kysyttiin myös, onko Ruotsalaisella kansanpuolueella (RKP) liikaa valtaa kokoonsa nähden sekä onko vastaajalla ruotsinkielisiä sukulaisia ystäviä tai työkavereita. Tässä osiossa kartoitettiin uudelleen myös vastaajien poliittisia mielipiteitä. Kysymykset käsittelivät poliittista kiinnostuneisuutta sekä sitä, kuinka usein vastaajat keskustelivat politiikasta ja yhteiskunnallisista kysymyksistä muiden kanssa. Vastaajilta tiedusteltiin myös, kuinka tärkeinä he pitivät erilaisia politiikan osa-alueita ja asiakysymyksiä. Lisäksi esitettiin erilaisia yhteiskunnallisen osallistumisen muotoja ja kysyttiin, ovatko vastaajat tehneet niitä tai mitä niistä he voisivat tehdä tulevaisuudessa. Vastaajia pyydettiin myös kuvailemaan itseään esittämällä eri tapoja toimia erilaisissa tilanteissa sekä kuvailemalla eri luonteenpiirteitä. Kysyttiin myös, kuinka paljon vastaajat tunsivat luottavansa eri henkilöryhmiin sekä poliittisiin ja julkisiin instituutioihin. Kysyttiin myös, kuinka hyvin vastaajat osaavat ruotsia. Kyselyyn sisältyi myös tieto-osio, jossa kartoitettiin vastaajien tietämystä ruotsin kielen asemasta Suomessa, suomenruotsalaisista sekä Suomen ja Ruotsin yhteisestä historiasta. Taustamuuttujina olivat sukupuoli, syntymävuosi, koulutusaste, ammattiryhmä ja asuinmaakunta.
The study, which included three separate surveys as well as group deliberation sessions, charted Finnish opinions on the role of the Swedish language in Finland. This survey was conducted right after the deliberation sessions. The aim of the research project was to study the impact of deliberation and use of deliberative rules on the participants' attitudes concerning Swedish language and Swedish speaking minority in Finland. The respondents were presented some of the same statements as before the deliberation. The statements charted views on, among others, the role and significance of Swedish in the Finnish society, compulsory Swedish in basic education, advantages of a bilingual society, and Swedish-speaking people in Finland. The respondents were also asked whether they thought the Swedish People's Party in Finland (RKP) had too much power relative to its size and whether they had Swedish-speaking relatives, friends or co-workers. This phase of the study also included questions about political views, such as interest in politics, importance of different areas of politics, frequency of discussing political and social issues with other people, and civic engagement. The respondents perceptions of their personal characteristics were charted as well as trust in different institutions and other people. Finally, the respondents were asked how well they were able to speak Swedish and presented a number of questions investigating factual knowledge of the role of Swedish in Finland. Background variables included the respondent's gender, year of birth, education, occupational group, and region of residence.
KokonaisaineistoTotalUniverseCompleteEnumeration
Total universe/Complete enumerationTotalUniverseCompleteEnumeration
Itsetäytettävä lomake: paperinen lomakeSelfAdministeredQuestionnaire.Paper
Itsetäytettävä lomake: verkkolomakeSelfAdministeredQuestionnaire.CAWI
Self-administered questionnaire: PaperSelfAdministeredQuestionnaire.Paper
Self-administered questionnaire: Web-based (CAWI)SelfAdministeredQuestionnaire.CAWI
