Tutkinnonuudistuksen arvioinnin pääkohteena ovat kaksiportainen tutkintorakenne eli ammattikorkeakoulututkinnot ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot. Tutkinnonuudistuksen arviointi on jaettu kolmeen pääteemaan. Pääteemat ovat tutkintorakenteen toimivuus, liikkuvuus sekä tutkintojen tuottama osaaminen ja suhde työelämään. Tutkinnonuudistuksen tavoitteita ja niiden toteutumista käsiteltiin kysymällä asetettujen tavoitteiden tunnettuudesta, koulutusalan kannalta tärkeimmistä kansallisista tavoitteista ja tavoitteiden toteutumisesta. Organisointia ja toimeenpanoa kartoitettiin kysymällä koulutusalan osallistumisesta tutkinnonuudistukseen liittyneisiin eurooppalaisiin hankkeisiin tai valtakunnalliseen alakohtaiseen yhteistyöhön tutkinnonuudistusta toteutettaessa. Kysyttiin myös koulutusalan eri toimijoiden osallistumisesta tutkinnonuudistuksen suunnitteluun. Tutkintorakenteen toimivuutta käsiteltiin kysymällä tutkintojen asemasta tutkintojärjestelmässä ja tutkintorakenteen selkeydestä. Vastaajilta pyydettiin arviota kaksiportaisen tutkintorakenteen toimivuudesta, sen ongelmakohdista ja kehittämiskohdista. Tutkinnonuudistuksen vaikutusta valmistumisaikoihin käsittelivät kysymykset valmistumisaikojen mahdollisesta lyhenemisestä sekä siihen vaikuttaneista syistä. Kysyttiin myös, onko jokin erityinen syy vaikuttanut opintojen viivästymiseen. Opiskelijoiden kotimaista liikkuvuutta kartoitettiin kysymyksillä opiskelijoiden siirtymisestä koulutusalalta toiselle oman korkeakoulun sisällä, opiskelijoiden siirtymisestä samalle alalle toiseen korkeakouluun ja opiskelijoiden siirtymistä toiselle korkeakoulusektorille. Vastaajilta pyydettiin myös näkemyksiä kotimaisen liikkuvuuden keskeisimmistä esteistä sekä niistä keinoista, joilla koulutusala pyrkii edistämään kotimaista liikkuvuutta. Kansainvälistä liikkuvuutta käsiteltiin kysymällä onko tutkinnonuudistus lisännyt ammattikorkeakoulututkintoa suorittavien opiskelijoiden lähtöä vaihto-opiskeluun ulkomaille, onko ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittavien opiskelijoiden vaihto-opiskelu ulkomailla lisääntynyt ja onko tutkinnonuudistus lisännyt koulutusalalla opiskelevien lähtöä opiskelemaan ylempää tutkintoa ulkomaille. Tutkintojen suunnittelua, toteutusta, arviointia ja kehittämistä kartoitettiin kysymyksillä opetussuunnitelmien muutoksista tutkinnonuudistuksen yhteydessä sekä esitettiin opetussuunnitelmatyötä koskevia väittämiä. Vastaajille esitettiin väittämiä myös tutkintojen mitoituksesta ja opintojen kuormittavuudesta. Lisäksi väittämien avulla kartoitettiin tutkintojen suunnitteluun liittynyttä työelämäyhteistyötä ja tutkintojen työelämärelevanssia. Pyydettiin myös arviota tutkinnonuudistuksen vaikutuksista koulutuksen ja tutkintojen toteutukseen. Koulutuksen arviointia ja kehittämistä kuvaamaan pyydettiin tietoja koulutusalan käytänteistä, joilla koulutusala seuraa ja kehittää tutkintoja suhteessa työelämän tarpeisiin. Lisäksi vastaajia pyydettiin kuvaamaan keskeisimpiä työelämän ja osaamistarpeiden kehityssuunnitelmia, jotka vaikuttavat tulevaisuudessa koulutusalan tutkintorakenteen kehittämiseen.

The evaluation survey examined how well the objectives set for the Bologna Process had been achieved in degree programmes at Finnish universities of applied sciences (UAS) and how well the new two-cycle degree structure functioned. Other main themes included student mobility and changes in degree requirements. First questions investigated to what extent degree programmes had been aware of the goals set for the degree reform, what were the most important goals for them and how well these goals had been achieved in their field. Other topics included participation in field-specific projects connected to the reform at national or European level and the usefulness of such projects. Degree programmes were asked to evaluate the implementation of the reform in the university of applied science, to what extent different stakeholders had participated, how useful national level support for the implementation had been and how well the field had succeeded in transferring from the previous to the new degree structure. The functionality of the two-cycle system was studied with a number of questions relating to the status and feasibility of UAS bachelor and master degrees. Further questions investigated the impact of the reform on the length of study, that is, how quickly students complete their courses. The next set of questions studied whether the reform had facilitated and increased domestic and international mobility of students and in what ways. Another theme focused on the impact of the reform on curricula and degree requirements. Questions covered, for instance, to what extent curricula had been changed, what factors had been taken into account in planning them, equivalence between credits and workload and whether the needs of working life had been taken into account. Finally, the respondents were asked to evaluate the implementation and success of the degree reform in their own field. Background variables included the name of the institution (UAS) and field of study.

Ei-todennäköisyysotanta: harkinnanvarainen poimintaNonprobability.Purposive

Non-probability: PurposiveNonprobability.Purposive

Itsetäytettävä lomake: verkkolomakeSelfAdministeredQuestionnaire.CAWI

Self-administered questionnaire: Web-based (CAWI)SelfAdministeredQuestionnaire.CAWI