Tutkimus käsittelee kansalaisvaikuttamista Suomessa sekä suhtautumista yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Aluksi vastaajilta kysyttiin, miten tärkeinä he pitävät erilaisia yhteiskunnallisen vaikuttamisen ja osallistumisen muotoja. Seuraavaksi tiedusteltiin, pitäisikö julkiset kokoontumiset sallia uskonnollisille ääriryhmille, sellaisille ryhmille, jotka haluavat kaataa maan hallituksen väkivalloin tai johonkin rotuun tai etniseen ryhmään ennakkoluuloisesti suhtautuville ihmisille. Esitettiin myös erilaisia poliittisen ja yhteiskunnallisen osallistumisen muotoja ja kysyttiin, ovatko vastaajat tehneet tai voisivatko he kuvitella tekevänsä esitettyjä toimia. Seuraava kysymys käsitteli median käyttöä politiikan seuraamiseen. Tämän jälkeen haluttiin tietää, kuinka monen henkilön kanssa vastaajat ovat päivittäin tekemisissä. Lueteltiin myös erilaisia ryhmiä, järjestöjä ja yhdistyksiä sekä tiedusteltiin kuuluuko vastaaja niihin ja osallistuuko hän niiden toimintaan. Seuraavaksi kysyttiin, kuinka tärkeinä vastaajat pitivät eri ominaisuuksia, joita edellytetään kunnon kansalaiselta. Esitettiin myös hallitusta ja poliittisia kysymyksiä koskevia väittämiä. Tämän jälkeen vastaajille esitettiin tilanne, jossa eduskunta suunnittelee säätävänsä lain, jota vastaaja pitää epäoikeudenmukaisena. Tällaiseen tilanteeseen liittyen haluttiin tietää, kuinka todennäköistä olisi, että vastaaja kykenisi tekemään asialle jotain. Haluttiin myös tietää, kuinka todennäköisenä pidettiin sitä, että eduskunnassa kiinnitettäisiin vakavasti huomiota näihin vaatimuksiin. Poliittisia mielipiteitä kartoitettiin pyytämällä vastaajia kertomaan oma sijoittumisensa vasemmisto-oikeisto -akselilla sekä kysymällä, voiko luottaa siihen, että hallitus tekee enimmäkseen oikeita ratkaisuja. Esitettiin myös väittämä, että useimmat poliitikot olisivat mukana politiikassa vain hyötyäkseen siitä henkilökohtaisesti. Lopuksi kysyttiin politiikasta keskustelemisesta, esitettiin politiikkaa koskevia väittämiä sekä kysyttiin julkisen sektorin sitoutumisesta palvelemaan kansalaisia ja tiedusteltiin, kuinka yleisenä korruptiota pidettiin julkisella sektorilla. Taustamuuttujina ovat mm. vastaajan sukupuoli, syntymävuosi, siviilisääty, koulutus, ammatti, ammattiasema, säännöllinen viikoittainen työaika, ammattiliiton jäsenyys, työnantajasektori, toimiala, poliittinen asennoituminen, kirkossakäynti, kirkon tai uskonnollisen yhteisön jäsenyys, yhteiskuntaluokka, bruttotulot, kotitalouden tulot, kotitalouden henkilömäärä ja ikärakenne, vastaajan asuinpaikkakunnan tyyppi ja asuinmaakunta sekä puolison koulutus, ammatti, säännöllinen viikoittainen työaika, työnantajasektori ja toimiala.
The survey studied citizen participation, attitudes towards participation, and political and social influence in Finland. Opinions were charted on what is required of a good citizen (e.g. always vote, never evade taxes, help the less fortunate), and whether religious extremists, groups that want to violently overthrow the government, and people prejudiced against some racial or ethnic group should be allowed to hold public meetings. The respondents were asked which forms of civic participation they had or would be willing to engage in (e.g. participate in a demonstration, contact a politician or government official to voice an opinion), how often they used the media to follow news on politics, and how many people they interacted with in a day. Membership and activity in different kinds of groups or associations (e.g. political party, church, voluntary association) were investigated as well as the importance of various rights of citizens (e.g. sufficient standard of living for all citizens, increased opportunities to participate in public decision-making, the right to abstain from voting). Views were charted on own abilities to influence decision-making, own knowledge of and interest in politics, self-placement on the left-right axis, trust in politicians and other people, and engagement in political discussions and debates with other people. Opinions on the campaign and election integrity were charted as well as views on the commitment of the public sector to serve citizens and the likelihood of corruption in the public sector. Finally, the respondents assessed the quality of democracy in Finland and reported how often they followed politics in different media. Background variables included, among others, the respondent's gender, year of birth, education, working hours, supervisory duties, employer sector, occupation, economic activity and occupational status as well as spouse's working hours, supervisory duties, employer sector, occupation, and economic activity and occupational status. Further background information included the respondent's membership in a trade union, religious affiliation, religious attendance, self-perceived social class, political party preference in elections, household composition, monthly gross income, marital status and type of municipality of residence.
Todennäköisyysotanta: systemaattinen otantaProbability.SystematicRandom
Probability: Systematic randomProbability.SystematicRandom
Itsetäytettävä lomake: verkkolomakeSelfAdministeredQuestionnaire.CAWI
Itsetäytettävä lomake: paperinen lomakeSelfAdministeredQuestionnaire.Paper
Self-administered questionnaire: PaperSelfAdministeredQuestionnaire.Paper
Self-administered questionnaire: Web-based (CAWI)SelfAdministeredQuestionnaire.CAWI
