Tutkimuksessa tarkasteltiin kuntapäättäjien näkemyksiä sosiaali- ja terveyspalvelujen kilpailuttamisesta kymmenessä Suomen kunnassa. Kohdekuntien kunnanvaltuutetuille, varavaltuutetuille, kunnanhallituksen jäsenille ja varajäsenille sekä sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenille ja varajäsenille osoitetussa kyselyssä kuntapäättäjiltä tiedusteltiin heidän näkemyksiään sekä kuntiensa periaatteita koskien palvelujen tuottamista ja kilpailuttamista. Aluksi lomakkeella tiedusteltiin luottamustoimeen liittyviä taustakysymyksiä, kuten asemaa kuntaorganisaatiossa, puoluetaustaa ja luottamustoimen kestoa. Seuraavaksi selvitettiin näkemyksiä palvelujen tuottamista koskevien ratkaisujen perusteista ja tavoitteista. Kysymyksillä selvitettiin muun muassa, kuinka paljon kunnan päätöksenteossa käytiin keskustelua sosiaali- ja terveyspalvelujen hankkimisesta yksityisestä palveluntuottajalta, ja kuinka usein vastaaja käytti eri tietolähteitä päätöksenteon eri vaiheissa. Vastaajat ottivat kantaa erilaisiin yksityistä palveluntuotantoa koskeviin väitteisiin ja kertoivat, mitä pitivät tärkeimpinä perusteina palvelujen hankkimiseen ulkopuoleiselta palveluntarjoajalta, mitä perusteluja kunnassa käytettiin palvelujen tuottamiseen kunnan toimesta, kenen kanssa vastaajat olivat tekemisissä sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamista koskevan päätöksentekoprosessin aikana, ja miten sosiaali- ja terveyspalvelujen hankkiminen kunnan ulkopuolisilta palveluntuottajilta on vaikuttanut eri toimijoiden asemaan. Vastaajat myös ottivat kantaa eri sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuuteen vaalikauden aikana ja ilmaisivat, mitä ulkopuoleisen palvelutuotannon osia tulisi lisätä tai vähentää. Seuraavaksi arvioitiin, mitkä päätöksentekijöistä olivat tärkeimpiä kilpailuttamista koskevassa päätöksenteossa, miten niiden asema oli muuttunut kilpailuttamisen myötä, millä kriteereillä yksityiset tuottajat oli valittu, ja millä kriteereillä ne vastaajan mielestä tuli valita. Palveluntuotantoa koskevia asenteita selvitettiin kyselemällä, tulisiko kansalaisten valita vapaasti käyttävätkö verovaroin tuotettuja palveluja vai tuettuja yksityisiä palveluja, ja kuinka tärkeänä vastaaja piti valinnanmahdollisuuksia eri palveluissa. Lisäksi vastaajat ottivat kantaa erilaisiin valinnan mahdollisuuksien lisäämistä ja julkisten palvelujen järjestämistä koskeviin väittämiin. Lopuksi kartoitettiin vielä vastaajien taustatietoja. Taustamuuttujina kyselyssä olivat vastaajan syntymävuosi, äidinkieli, ammattiryhmä, koulutus, työmarkkina-asema, ammattiliittoon kuuluminen sekä poliittinen mielipide oikeisto-vasemmisto -akselilla. Tutkimusprojekti on osa Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS) Kunnat ja kilpailu -tutkimuskokonaisuutta. Kyselyaineiston ohessa kerättiin myös haastatteluaineisto, jonka kohteena olivat samojen kuntien keskeiset viranhaltijat ja lautakuntien johtohenkilöt.

The survey charted local government decision-makers' views on the competitive tendering of social and health care services in ten Finnish municipalities. The respondents in the target municipalities included local councillors and deputy local councillors, members and deputy members of the local government, and members and deputy members of the Board of Social Affairs and Health. Background variables related to elected office, such as the respondents' status in the municipal organisation, their political party preference, and how long the respondents had held the elected office, were charted first. Next, the respondents were asked on what basis the solutions related to service provision were made, and what the objectives of these solutions were. Further questions charted for example how much municipal decision-makers discussed outsourcing social and health care services to private service providers, and how often the respondents used various sources of information in the different stages of decision-making. The respondents were also presented with a set of attitudinal statements on private service provision and they were asked to indicate the most important reasons for outsourcing services to private service providers. In addition, they were asked how the municipality argued for providing municipal services, with whom they communicated during the decision-making process related to the provision of social and health care services, and how outsourcing social and health care services to external service providers has influenced the status of various actors. The respondents also assessed the functionality of various social and health care services during the election period and indicated which parts of external service provision should be increased or decreased. Next, the respondents evaluated the most important bodies in making decisions on competitive tendering, how their status had changed as a result of tendering, which criteria had been employed in selecting the private service providers, and which criteria should be used in selecting them. Attitudes related to service provision were canvassed by asking whether citizens should be able to freely choose whether to use services funded by taxpayers' money or subsidised private services, and the importance of freedom of choice in different services. In addition, the respondents gave their opinions on statements related to increasing the freedom of choice in various matters and organising public services. Background variables included the respondent's gender, year of birth, mother tongue, economic activity and occupational status, education, employment status, sector of employment (public or private), trade union membership, and self-placement on the left-right scale. The research project was part of the Municipalities and Competition (Kunnat ja kilpailu) entity of the Foundation for Municipal Development (Kunnallisalan kehittämissäätiö, KAKS).

Ei-todennäköisyysotanta: harkinnanvarainen poimintaNonprobability.Purposive

Non-probability: PurposiveNonprobability.Purposive

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomakeSelfAdministeredQuestionnaire.Paper

Self-administered questionnaire: PaperSelfAdministeredQuestionnaire.Paper