Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten mielipiteitä ja tiedon tasoa Suomen kehitysyhteistyöstä, sen tärkeydestä, sisällöstä, päämääristä ja kohdentamisesta. Lisäksi esitettiin kysymyksiä mm. YK:n vuosituhattavoitteista. Tutkimus toteutettiin Taloustutkimuksen säännöllisesti toistettavan Omnibus-tutkimuksen osana henkilökohtaisina haastatteluina pääosin vastaajien kodeissa. Aluksi kysyttiin, kuinka tärkeää kehitysyhteistyö tai kehityspolitiikka vastaajien mielestä on. Niiltä, jotka vastasivat kehitysyhteistyön olevan tärkeää, kysyttiin, miksi se on tärkeää. Vastaajilta tiedusteltiin myös näkemystä kehitysyhteistyön merkityksestä ja kehitysyhteistyön vaikeimmista haasteista, ja testattiin, osaavatko he nimetä YK:n vuosituhattavoitteita. Lisäksi vastaajat valitsivat itselleen tärkeimmät YK:n kehitystavoitteet. Vastaajien YK:n vuosituhattavoitteisiin liittyvää tietoutta testattiin vielä kysymällä esimerkiksi arvioita äärimmäisessä köyhyydessä elävien prosentuaalisesta määrästä maapallolla ja siitä, kuinka moni kehitysmaan lapsista aloittaa peruskoulun. Seuraavaksi kysyttiin vastaajien näkemystä Suomen kehitysyhteistyön tehokkuudesta ja tuloksellisuudesta. Vastaajilta kysyttiin, mille alueille ja aloille kehitysyhteistyötä tulisi suunnata ja kuinka tehokkaana he pitävät ylipäätään Suomen kehitysyhteistyötä. Vastaajien tietoutta testattiin kysymällä, kuinka suuren osuuden Suomi käyttää bruttokansantulostaan kehitysapuun vuonna 2013. Heiltä kysyttiin myös, mikä olisi sopiva osuus bkt:sta vuonna 2015 ja jos kehitysyhteistyömäärärahoja kasvatettaisiin, miten tämä pitäisi rahoittaa. Tämän jälkeen tiedusteltiin, onko Suomessa saatavilla riittävästi tietoa kehitysyhteistyöstä ja kehitysmaista. Lisäksi kysyttiin, mistä vastaajat ovat saaneet ja haluaisivat saada tietoa kehitysyhteistyöstä. Tiedon saamiseen liittyen kysyttiin vielä, minkälaista lisätietoa vastaajat kaipaisivat ja missä määrin he luottavat erilaisilta tahoilta, kuten tiedotusvälineiltä saamiinsa tietoihin. Kyselyn loppupuolella vastaajaa pyydettiin laittamaan järjestykseen mielestään tärkeimpiä Suomen kehitysyhteistyön toimijoita. Tämän jälkeen kysyttiin, millä tavoin vastaajat uskovat yksittäisenä ihmisenä voivansa auttaa kehitysmaita ja lisääkö kehitysyhteistyö maailman rauhaa tai ihmisoikeuksia kehitysmaissa. Vastaajalta tiedusteltiin vielä, kuinka tärkeänä vastaajat pitävät humanitaarista apua ja pitääkö Suomen auttaa kehitysmaita ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Aineistossa on runsaasti taustamuuttujia, joista esimerkkeinä vastaajan sukupuoli, ikä, ammatti, perheen koko, TV:n katseluaika ja internetin käyttäminen.

The survey charted Finnish opinions on and knowledge of the country's development cooperation, its importance, content, objectives, and allocation. Some questions focused on the UN Millennium Development Goals. The respondents were asked whether they considered development cooperation important, and why. Views on the effectiveness of development cooperation were charted as well as its greatest challenges. Familiarity with the UN Millennium Development Goals and views on the most important goals were surveyed. Factual questions relating to the Millennium Development Goals surveyed the respondents' perceptions on, for instance, whether the number of people living in absolute poverty had increased or decreased since 1990, how many children in all developing countries were able to start school, and the percentage of people with access to clean water. Opinions on the most important goals, activities (e.g. education, health care, industry), and key geographical areas for Finnish development cooperation were charted. Factual knowledge was further charted by asking how much the respondents thought Finland was going to spend on development cooperation in 2013 (as percentage of the GNI and in euros). Opinions were probed on how much Finland should spend on development cooperation in 2015 (as percentage of the GNI). The respondents were also asked whether Finland should increase the amount of funding allocated to development cooperation in light of the current economic situation. Those who thought funding should be increased were asked how the increase should be financed (e.g. by cutting other state expenditure or by increasing tax revenue). Some questions pertained to whether there was enough information available on development cooperation, development policy and developing countries, from which information sources the respondents had received information on these topics and from which of them they would like to receive more, whether more information should be available on some topics, and how reliable public authorities, voluntary/civic organisations and the media were as sources of such information. Views were surveyed on what the four most important forms of development cooperation are (e.g. bilateral, multilateral, cooperation through the EU) as well as how the respondents as individuals could best help developing countries. The respondents were presented some statements charting their opinions on the impact of development aid in general (for instance, "Finland should help developing countries adapt to the consequences of climate change"). Finally, opinions on the importance of humanitarian aid were investigated. Background variables included the respondent's gender, age, economic activity and occupational status, marital status, economic activity and occupational status of the household head, household composition, age of children living at home, education, gross annual income of the household, newspaper reading and television viewing habits, type of accommodation, municipality size and type, major region (NUTS2) and region (NUTS3) of residence, ownership of car, home, holiday home, consumer durables and mobile phone, and Internet use.

Ei-todennäköisyysotanta: kiintiöpoimintaNonprobability.Quota

Non-probability: QuotaNonprobability.Quota

Kasvokkainen haastatteluInterview.FaceToFace

Face-to-face interviewInterview.FaceToFace