Kyselyn tarkoituksena oli saada tietoa hyvinvointipalvelujen kehittämistarpeista. Vastaajia pyydettiin aluksi arvioimaan muun muassa taloudellista tilannettaan, asumistilannettaan, ihmissuhteitaan ja elämäntilannettaan. Lisäksi hänen tuli arvioida Suomen kansainvälistymistä ja jäsenyyttä Euroopan Unionissa kuin myös Suomeen matkailevien ulkomaalaisten määrän lisääntymisen, Suomessa työskentelevien ulkomaalaisten, sekä pakolaisten määrän merkitystä suomalaisille nykyisin. Vastaajan lähiympäristöön ja palvelujen käyttöön liittyen kysyttiin millaiseksi vastaaja näkee erilaisten tahojen (perhe, sukulaiset, ystävät, tuttavat, naapurit, vapaaehtoistyöntekijät, järjestöt, yhdistykset, seurakunta, kunta, valtio ja yksityiset sosiaali- ja terveysalan yritykset) tämän hetkisen merkityksen sosiaalisen tuen tuottamisessa eri elämäntilanteissa. Sosiaalisia verkostoja kartoitettiin kysymällä kuinka usein ja keneltä (sukulaiset, tuttavat, naapurit, yhteisöt, järjestöt, seurakunta) hän saa apua/tukea erilaisissa arkipäivän tilanteissa, millaista tukea hän saa sekä kuinka usein hän itse tarjoaa apuaan mainituille tahoille. Vastaajaa pyydettiin myös kertomaan, millaista apua hän tarvitsisi mutta ei ole saanut sekä minkä tahon toivoisi tätä apua tarjoavan. Nykyisten hyvinvointipalvelujen tilaa kartoitettiin esittämällä vastaajalle ensin luettelo erilaisista kunnan tai valtion tarjoamista sosiaali- ja terveyspalveluista, työhallinnon ja Kansaneläkelaitoksen palveluista ja pyytämällä häntä ensin kertomaan onko käyttänyt näitä palveluja ja sitten arvioimaan palvelujen nykyistä toimivuutta. Lisäksi häneltä tiedusteltiin mahdollisia vaikeuksia joita hän oli kohdannut käyttäessään näitä palveluja. Seuraavaksi vastaajalle esitettiin lista yksityisistä, kaupallisista sosiaali- ja terveysalan palveluista ja kysyttiin taas, onko hän käyttänyt niitä palveluja sekä pyydettiin arvioimaan palvelujen nykyistä toimivuutta. Vastaajaa pyydettiin myös listaamaan mahdolliset vapaaehtois- ja järjestötoiminnan muodot joihin hän osallistuu. Hyvinvointipalvelujen tulevaisuuteen liittyen vastaajalta kysyttiin hänen mielipidettään yksityistämisestä, hyvinvointipalvelujen rahoittamistavoista sekä sitä, kuinka tarpeellisena hän pitäisi ns. yhteispalvelutoimiston perustamista omalle asuinalueelleen ja millaisia palveluja hän sinne toivoisi. Vastaajalta tiedusteltiin myös näkemystä siitä, millaiseksi hän arvioi sosiaali- ja terveyspalvelujen, työhallinnon ja Kelan palveluiden saatavuuden tulevaisuudessa kehittyvän. Palvelujen käyttöhalukkuutta tietotekniikan avulla kartoitettiin kysymällä, kuinka usein ja kuinka hyvin vastaaja osaa käyttää tietokonetta, sekä onko hän käyttänyt tai kiinnostunut käyttämään erilaisia palveluita (pankkipalvelut, työhallinnon palvelut, tapahtumakalenterin seuraaminen, kulutustarvikkeiden ostaminen, tiedot opiskelupaikoista, yhteydenotot virkamiehiin, kirjastopalvelut ja henkilökohtaiset sähköpostiyhteydet) internetin avulla. Lopuksi vastaajaa pyydettiin kertomaan, mitkä tekijät vaikeuttavat tai estävät häntä käyttämästä internetiä asioinnin apuna. Taustamuuttujina ovat mm. vastaajan ikä, sukupuoli, asumismuoto, vastaajan työmarkkinatilanne, koulutus, kotitalouden aikuisten ja lasten lukumäärä, muuttosuunnitelmat ja julkisten kulkuvälineiden toimivuus vastaajan kannalta.

The survey aimed at studying social welfare and opinions on welfare services in the region of North Karelia (Finland). Respondents evaluated their financial and housing situation, interpesonal relations, leisure opportunities, power to control their own life, and the accessibility of services. Respondents were asked whether certain developments were an advantage to Finland: EU membership, the number of foreigners travelling or working in Finland, the number of refugees and the internationalization of the country. They rated the importance of various bodies (e.g. relatives, neighbours, voluntary workers or organizations, municipal or government officials, private service providers) in providing help and support. Social networks were charted by asking how often and from whom respondents receive help, and whom respondents themselves help. The state of existing welfare services was charted by presenting a list of different social, health, employment and KELA services, and asking respondents to state whether they had used these services, and to rate their quality. Opinions on private health and social services (e.g. pharmacies, private medical services, home and child care services) were charted in a similar way. Some questions pertained to whether welfare service costs should be covered by public funding or by customer fees, would a one-stop shop in their district be beneficial for accessing various welfare services, and should social services be privatized. Respondents assessed the future availability of social, health and employment services and the services offered by the Social Insurance Institution of Finland (KELA). One theme pertained to computer use, computer skills, and the use of online services via the Internet (e.g. banking or employment services, library services, online shopping, e-mail). Background variables included the respondent's sex, year of birth, basic and occupational education, household size, main economic activity, housing tenure, duration of residence in the district, moving intentions, and satisfaction with public transport.

Todennäköisyys- ja ei-todennäköisyysotannan yhdistelmäMixedProbabilityNonprobability

Mixed probability and non-probabilityMixedProbabilityNonprobability

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomakeSelfAdministeredQuestionnaire.Paper

Self-administered questionnaire: PaperSelfAdministeredQuestionnaire.Paper