Aineisto käsittelee uskontoa ja kirkkoa Suomessa. Ensin vastaajilta (n=1030) tiedusteltiin, kuuluiko hän kirkkoon tai johonkin muuhun uskonnolliseen yhdyskuntaan. Evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvilta kysyttiin, kuinka tärkeinä kirkkoon kuulumiselle vastaaja pitää lueteltuja syitä ja onko hän ajatellut kirkosta eroamista. Kirkkoon kuulumattomilta tiedusteltiin, ovatko he ajatelleet evankelis-luterilaiseen kirkkoon liittymistä. Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan vastakkaisia adjektiivipareja sen mukaan, kuinka hyvin ne vastaajan mielestä kuvaavat Suomen evankelis-luterilaista kirkkoa. Osallistumista seurakunnalliseen ja hengelliseen elämään kartoitettiin kysymällä, kuinka usein vastaaja mm. osallistuu jumalanpalvelukseen, ehtoolliselle, kirkkokonserttiin tai muuhun hengelliseen tapahtumaan, ja kuinka usein vastaaja rukoilee, lukee Raamattua tai Uutta testamenttia ja seuraa hengellisiä tai uskonnollisia ohjelmia radiosta/TV:stä. Vastaajilta tiedusteltiin, missä määrin eri tekijät, kuten seurakunnan toiminnan kiinnostavuus, ystävien osallistuminen seurakunnan toimintaan, kirkon ahdasmielisyys tai vaikutusmahdollisuudet kirkossa vaikuttivat kirkon toimintaan osallistumattomuuteen. Vastaajilta tiedusteltiin mihin suuntaan kirkkoa tulisi kehittää. Heille esitettiin väitelauseita kuten: kirkon pitäisi olla opillisesti avarampi, kirkon tulisi ennen kaikkea julistaa Jumalan sanaa ja kirkon tulisi olla suvaitsevaisempi. Vastaajat ilmoittivat kantansa viisiportaisella asteikolla. Seuraavaksi selvitettiin uskoa Jumalan olemassaoloon, sekä kuinka voimakkaasti vastaaja uskoi muun muassa Jeesuksen neitseelliseen syntymään, toiseen tulemiseen, taivaaseen, helvettiin, viimeiseen tuomioon, enkeleihin ja kolmiyhteyteen. Seuraavaksi selvitettiin Jumalkuvaa. Vastaajat valitsivat viisiportaiselta asteikolta kahden adjektiivisen vastakohtaparin väliltä, millainen Jumala heidän mielestään on. Seuraavaksi selvitettiin muutamalla kysymyksellä vastaajien käsityksiä, ihmisen ja muiden eliölajien synnystä, Jeesuksesta ja siitä, mitä tapahtuu kuoleman jälkeen. Vastaajia pyydettiin arvioimaan, miten evankelis-luterilainen seurakunta on suoriutunut tehtävistään ja minkä arvosanan vastaaja antaisi tehtävien suorittamisesta. Tämän jälkeen selvitettiin vastaajan saamaa uskonnollista kasvatusta tiedustelemalla muun muassa, luettiinko tämän kodissa iltarukous, kunnioitettiinko lepopäivää, puhuttiinko uskonnosta ja käytiinkö pyhäkoulussa tai seurakunnan kerhossa. Samoin tiedusteltiin, oliko vastaaja saanut uskonnollista kasvatusta vanhemmiltaan, isovanhemmiltaan tai kummiltaan, sekä aikoiko vastaaja antaa omille lapsilleen uskonnollista kasvatusta, opettaa iltarukouksen ja lukea rukouksia kotona. Seuraavaksi tiedusteltiin, kuinka vastaaja suhtautui naispappeuteen ja naispappeuden vastustajiin sekä osallistuiko hän tilaisuuksiin, joissa naispappi oli mukana. Tämän jälkeen selvitettiin, olisiko vastaaja valmis maksamaan enemmän kirkollisveroa seurakunnan toiminnan säilyttämiseksi. Lopuksi tiedusteltiin, antoiko vastaaja rahaa esimerkiksi joulukeräyksiin ja erilaisille avustusjärjestöille sekä kuinka paljon hän antoi rahaa hyväntekeväisyyteen vuoden aikana. Taustamuuttujina olivat muun muassa tiedot vastaajan iästä, sukupuolesta, ammattiryhmästä, koulutuksesta, tuloluokasta, asuinläänistä ja paikkakuntatyypistä.
The survey contained questions about church and religion in Finland. The respondents (n=1030) were first asked whether they were members of a church or other religious community. Those who were members of the Evangelical Lutheran Church of Finland were asked the importance of certain reasons for the Church membership (e.g. the possibility to participate Church service, the Church teaches Christian love of one's neighbour) and whether they had considered quitting the Church. Those who were not members of the Church were asked whether they had considered joining it. The respondents were requested to estimate how well certain adjectives describe the Evangelical Lutheran Church of Finland, using pairs of opposite adjectives (e.g. honest-dishonest, tolerant-intolerant). Participation in congregational and spiritual life was charted with questions focusing on how often the respondents participated in church services, the Eucharist or other spiritual events and how often they prayed, read the Bible and watched or listened to religious programmes on TV or radio. Different factors causing non-participation in church activities, such as the respondent's lack of influence in the Church or the perceived narrow-mindedness of the Church were surveyed. Opinions on the development of the Church were examined. The respondents were asked to what extent they agreed with statements such as "the Church should, above all, proclaim the word of God" and "the Church should be more tolerant". Views were probed on the belief in God as well as the firmness of belief in a number of religious tenets and phenomena (e.g. the virgin birth of Jesus, Heaven, the Last Judgement). Perceptions on the nature of God were investigated by requesting the respondents to choose between a pair of opposite adjectives describing God. Opinions on the origin of human beings and other species as well as on Jesus and life after death were charted. The respondents were asked how well the Evangelical Lutheran Church has performed its tasks. Religious upbringing of the respondents was investigated by asking about, for example, the recital of bedtime prayer, observation of Sabbath and discussions about religious matters in the respondent's childhood home. The respondents were further asked whether they had received a religious upbringing from family members (e.g. mother, father, grandfather) and whether they intended to give their own children a religious upbringing. Views were probed on the ordination of women, on the people opposing it and on attendance in events with a priestess. The respondents' willingness to pay more church tax in order to preserve the services and activities provided by the Church was investigated as well as their habits of donating money to charity during the year. Background variables included, among others, the respondent's age, gender, occupational status, education, gross annual income of the household, occupational status of the household head, region of residence (NUTS3), municipality type, household composition, political party choice if parliamentary elections were held at that time and political party choice in the previous parliamentary elections.
Todennäköisyysotanta: monivaiheinen otantaProbability.Multistage
Probability: MultistageProbability.Multistage
Kasvokkainen haastattelu: tietokoneavusteinen (CAPI tai CAMI)Interview.FaceToFace.CAPIorCAMI
Face-to-face interview: Computer-assisted (CAPI/CAMI)Interview.FaceToFace.CAPIorCAMI
