Kysely on osa laajempaa Suomen innovaatiojärjestelmää arvioivaa INNOEVAL-tutkimusta. Kyselyssä selvitettiin suomalaisten alueellisten välittäjäorganisaatioiden mielipiteitä Suomen innovaatiojärjestelmästä. Aluksi vastaajat antoivat arvosanan Suomen innovaatiojärjestelmälle tällä hetkellä ja viisi vuotta sitten, sekä arvioivat, minkä arvosanan innovaatiojärjestelmä saisi viiden vuoden päästä. Tämän jälkeen vastaajat arvioivat, millaisen kokonaisuuden julkiset toimijat muodostavat innovaatiojärjestelmässä, ja kuinka tärkeinä he pitävät lueteltuja julkisia toimijoita oman organisaationsa kannalta. Mainittuja toimijoita ovat mm. Tekes, Sitra ja Suomen Akatemia. Vastaajat kertoivat mielipiteensä siitä, onko Suomen innovaatiopolitiikka enemmän teknologiavetoista vai käyttäjälähtöistä. Tämän jälkeen kysyttiin, ovatko yliopistot ja tiedekorkeakoulut, ammattikorkeakoulut sekä julkiset tutkimuslaitokset suoriutuneet hyvin luetelluista tehtävistä (kansainvälinen huippututkimus, tutkimus kotimaisiin tarpeisiin, osaajia kansainvälisen liiketoiminnan tarpeisiin ja osaajia paikallisen elinkeinoelämän tarpeisiin). Kyselyssä selvitettiin vastaajien mielipide innovaatiojärjestelmän onnistumisesta kasvuyrittäjyyden edistäjänä. Lisäksi haluttiin tietää, kokevatko vastaajat, että innovaatiopolitiikalla hoidetaan myös aluepoliittisia tavoitteita, sekä onko kansallisen tason innovaatiopolitiikka yhtä tehokasta Suomen eri alueilla. Vastaajat kertoivat, kuinka tärkeää kansalliset ja kansainväliset verkostot ovat heidän organisaationsa toiminnassa, minkä jälkeen heille esitettiin väittämiä mm. yliopistouudistuksen, strategisten huippuosaamisen keskittymien ja sektoritutkimuslaitosten mahdollisen uudistamisen vaikutuksista innovaatiojärjestelmään. Kyselyssä haluttiin tietää, millaisia palveluita, kuten rahoitusta, neuvontaa ja kansainvälisen liikkuvuuden edistämistä, organisaatiot tarjoavat muille innovaatiojärjestelmän toimijoille. Vastaajat kertoivat myös, kokevatko he, että muut julkiset ja yksityiset toimijat tarjoavat samanlaisia palveluita ja onko yhteistyö palveluntarjoajien kesken sujuvaa. Edelleen haluttiin tietää, kuinka suuri osa organisaation Suomen henkilöstöstä on suorittanut yliopisto- tai tiedekorkeakoulututkinnon, tai teknisen yliopisto- tai tiedekorkeakoulututkinnon. Lisäksi haluttiin tietää, ketkä ovat organisaation rahoituksen tai palveluiden pääasialliset käyttäjät. Vastaajat arvioivat myös innovaatiojärjestelmää yksityisen yritys- ja innovaatiotoiminnan edistämisen näkökulmasta, sekä kertoivat, mitkä ovat organisaation rahoituksen lähteet. Lopuksi kysyttiin, millä tavalla organisaatio on reagoinut kesäkuussa 2008 julkaistuun kansalliseen innovaatiostrategiaan, ja edellyttääkö strategia vastaajien mielestä muutoksia organisaation toiminnassa.
The survey is part of the larger INNOEVAL survey evaluating the Finnish National Innovation System from several angles. In this study, the opinions of Finnish regional intermediaries on the Finnish National Innovation System were queried. First, the respondents were not only asked to rate the current Finnish National Innovation System (NIS), but also the NIS as it was five years ago, and the NIS as it is expected to be after five years. Their views were probed on what kind of entity public sector actors in the Finnish NIS form. In addition, they indicated the importance of various actors (e.g. Tekes (the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation), Sitra (the Finnish Innovation Fund), the Academy of Finland) for their organisation. The respondents were also asked to evaluate the orientation of the current Finnish innovation policy on a scale from "strong technology push" to "strong demand pull". Next, they indicated whether universities, polytechnics and public research organisations have successfully taken care of various tasks, such as international top-class research, research for the national needs, and the production of experts for the international business activities as well as for the needs of local business activities. Views were charted on the innovation system's ability to support growth entrepreneurship. In addition, the respondents were asked whether they experienced that the NIS also promotes regional policy agendas, and whether the national innovation policy is equally effective in all regions of Finland. The respondents were asked about the importance of national and international networks on the activities of their own organisations, and they were presented with a set of attitudinal statements on the impact of the new Universities Act, the centres of strategic excellence (SHOKs), and the potential reform of publicly funded research organisations on the NIS. The respondents were asked about the types of services (e.g. financing, information services, and promotion of international labour mobility) their organisations provided to other actors of the Finnish innovation system. They were also asked whether they experienced that other public and private actors provided similar services and whether the co-operation between service providers is effortless. Further questions charted the share of the respondents' personnel that had a university or technical university degree. In addition, they were asked about the primary users of their services or financing. The respondents also evaluated the innovation system from the point of view of promoting private enterprise and innovation activities, and told about their organisations' sources of funding. Finally, the respondents were asked how their organisations had reacted to the new national innovation strategy published in July 2008, and whether the strategy requires changes in the activities of their organisations.
Ei-todennäköisyysotanta: harkinnanvarainen poimintaNonprobability.Purposive
Non-probability: PurposiveNonprobability.Purposive
Itsetäytettävä lomake: verkkolomakeSelfAdministeredQuestionnaire.CAWI
Self-administered questionnaire: Web-based (CAWI)SelfAdministeredQuestionnaire.CAWI
