Sosiaalibarometri 2009

Sosiaalibarometrit kartoittavat laaja-alaisesti vastaajien organisaatioiden tilannetta ja palveluiden vastaavuutta organisaation toiminta-alueen asukkaiden tarpeisiin. Vuoden 2009 sosiaalibarometrissä vastaajina olivat kuntien sosiaalitoimen, Kansaneläkelaitoksen toimistojen, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä terveyskeskuksien johtavissa asemissa olevat työntekijät ja sosiaalihuollon lautakuntien puheenjohtajat. Aluksi vastaajille esitettiin kysymyksiä alueen ja organisaation kokonaistilanteesta. Organisaatioilta kysyttiin muutoksen voimakkuudesta ja hallittavuudesta, kyvystä turvata asiakkaiden tarvitsemat palvelut, hyvinvoinnin kokonaistilanteesta alueella sekä seikoista, joista vastaaja oli väestön hyvinvoinnin kannalta huolissaan tai tyytyväinen. Sosiaalitoimelta ja terveyskeskuksilta pyydettiin lisäksi arvioita sosiaali- ja terveydenhuollon taloudellisesta resursoinnista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksien ohjautumisesta ja riittävyydestä. Sosiaalitoimelta ja sen lautakunnilta kysyttiin myös, tulisiko toimeentulotuen perusosa siirtää heidän mielestään kelan hoidettavaksi. Lisäksi työvoimatoimistojen johdolta pyydettiin arvioita esimerkiksi henkilöstöresurssien riittävyydestä ja työhyvinvoinnista. Työvoimatoimistoilta ja Kelan toimistoilta tiedusteltiin myös omien palveluiden ja organisaation nykytilanteista. Kelan palveluihin liittyen kysyttiin, oliko joissain etuuksissa tai palveluissa niiden käyttäjien kannalta erityisen suuria pulmia, oliko jokin palvelu kehittynyt erityisen myönteisesti sekä miten vastaaja arvioi erilaisten seikkojen, kuten palvelun tehokkuuden tai asiakkaiden oikeusturvan toteutumisen Kelan palveluissa tällä hetkellä. Niin ikään tiedusteltiin, kuinka asiakkaan asemaa voisi parantaa tilanteissa, joissa asiakas ei tunne etuuksia, joihin hän olisi oikeutettu sekä sitä, kuinka toimistossa kyetään tukemaan toiminnan piiriin tulevia asiakkaita erilaisissa asioissa. Kelan vastaajilta pyydettiin myös arvioita asiakaspalvelun osa-alueiden, kuten viestinnän, esitteiden, lomakkeiden ja muutoksenhaun toimivuudesta sekä onko Kelassa toteutettu toimenpiteitä tiedonsaannin parantamiseksi. Lisäksi tiedusteltiin vielä puhelin- ja internetpalveluihin siirtymisestä aiheutuvia seurauksia. Työvoimatoimistoilta tiedusteltiin, millaisia vaikutuksia he arvioivat tulevalla organisaatiomuutoksella työ- ja elinkeinotoimistoiksi olevan eri tahojen kanssa tehtyyn yhteistyöhön sekä esimerkiksi nuorten, pitkäaikaistyöttömien tai osakykyisten työnhakijapalveluihin ja työnantajapalveluihin. Sosiaalitoimilta ja niiden lautakunnilta sekä terveyskeskuksilta tiedusteltiin seuraavaksi muuttuvista palvelurakenteista. Sosiaali- ja terveyspalveluista kysyttiin, mikä taho niitä tuotti ja oliko kunta mukana yhteistoiminta-alueessa. Sosiaalitoimilta ja lautakunnilta tiedusteltiin yhteistoiminta-alueisiin liittyen myös arvioita kuntien vaikutusmahdollisuuksista niissä sekä niiden pysyvyydestä. Sosiaalitoimilta ja terveyskeskuksilta kysyttiin, oliko palvelut organisoitu tilaaja-tuottaja-mallin mukaisesti ja minä vuonna malli on otettu käyttöön. Sosiaalitoimilta tiedusteltiin niin ikään elämänkaarimallin käytöstä palveluiden järjestämisessä. Kaikilta organisaatioilta kysyttiin erilaisten seikkojen, kuten palvelujen laadun, palvelukokonaisuuksien eheyden ja ehkäisevän työn toteutumisesta alueen palveluissa. Sosiaalitoimelta ja lautakunnalta kysyttiin myös palvelun laadun ja muiden seikkojen toteutumisesta ostopalveluissa sekä arvioita Paras-uudistuksen vaikutuksista alueella. Sosiaalitoimille esitettiin myös kysymyksiä kunnan johtamisesta. Esimerkiksi kysyttiin eri tahojen, kuten Kaste-ohjelman ja Sosiaali- ja terveysministeriön ohjausvaikutuksesta sosiaali- ja terveydenhuollon päätöksentekoon. Terveyskeskusvastaajilta pyydettiin myös arvioita perusterveydenhuollon järjestämisestä terveyspiirimallin tai yhteistoiminta-alueeseen perustuvan mallin pohjalta. Sosiaalitoimet, niiden lautakunnat sekä terveyskeskukset vastasivat myös kysymyksiin sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöstä sekä palvelujen saatavuudesta alueella. Heiltä tiedusteltiin muun muassa yhteistoiminnan laatua ja siinä tapahtunutta muutosta sekä yhteistyöhön vaikuttavia seikkoja. Palveluihin liittyen kysyttiin, mitkä palvelut olivat kehittyneet erityisen myönteisesti sekä olivatko jotkin palvelut riittämättömiä. Lisäksi tiedusteltiin Paras-lain oletetusta vaikutuksesta useiden eri tahojen palvelua tarvitsevien ihmisten palvelujen saatavuuteen. Sosiaalitoimilta ja terveyskeskuksilta tiedusteltiin myös tiedonsaantiin liittyen, esimerkiksi kuinka he arvioivat tiedonsaannin ja asiakkaiden osallistumismahdollisuuksien toteutuvan alueella sekä onko alueella toteutettu tai käynnistymässä toimenpiteitä, joilla varmistetaan kuntalaisten tiedonsaanti palveluista. Lopuksi sosiaalitoimille esitettiin kysymyksiä kuntien ja sosiaali- ja terveysjärjestöjen suhteista, kuten oliko kunnassa yhteistyötä määrittävää strategiaa ja olisiko kunnalla mahdollisuus korvata järjestöjen toteuttamia päihdepalveluja, erityisryhmien asumispalveluja, lastenhuollon avopalveluja tai ensi- ja turvakoteja mikäli järjestöt palveluiden tuottamisesta luopuisivat. Lisäksi tiedusteltiin, miten sosiaalitoimet arvioivat esimerkiksi ostopalvelujen tuottamisen ja hankeyhteistyön toteutuvan kunnan ja sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyössä. Taustatietoina ovat vastaajan organisaatio, virka-asema ja vastuualue, organisaation sijaintialue, lääni ja alueen kuntaryhmitys.

This wide-ranging survey charted expert opinion on the welfare of Finnish citizens, and on the present state of welfare services. The respondents were managers or management groups of municipal social services offices, municipal health centres (primary health care), employment offices, local offices of the Social Insurance Institution of Finland (Kela), and chairs of municipal social services boards. There were separate questionnaires for each organisational sector, with somewhat differing questions for each. The questions common to all organisations studied perceptions of the situation of the sector in the municipality, issues with service provision that needed urgent attention, and welfare of population in the municipality. The respondents evaluated the services provided by their organisational sector in the municipality. The questions not common to all organisations charted, among others, the possibilities of ensuring service provision to citizens with the existing resources, financial situation of the organisational sector in the municipality, effects of the municipal and public service reform, management of the organisations, cooperation between organisational sectors, sufficiency of services provided, communication to citizens about the services, human resources, and models of service provision. Background variables included the respondent's organisational sector, job title, and area of responsiblity as well as the province, major region, and type of municipality in which the organisation was located.

KokonaisaineistoTotalUniverseCompleteEnumeration

Total universe/Complete enumerationTotalUniverseCompleteEnumeration

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomakeSelfAdministeredQuestionnaire.Paper

Itsetäytettävä lomake: verkkolomakeSelfAdministeredQuestionnaire.CAWI

Self-administered questionnaire: PaperSelfAdministeredQuestionnaire.Paper

Self-administered questionnaire: Web-based (CAWI)SelfAdministeredQuestionnaire.CAWI

Identifier
Source http://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2813
Metadata Access https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai?verb=GetRecord&metadataPrefix=oai_ddi25&identifier=cd83426e44219c38784be8671b5b90e95d3ab943772f07ca047541957a485b59
Provenance
Creator Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto (STKL); Finnish Federation for Social Welfare and Health (STKL)
Publisher Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto; Finnish Social Science Data Archive
Publication Year 2014
Rights Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto; Finnish Social Science Data Archive; Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.; In accordance with the agreement between FSD and the depositor.; Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.; The dataset is (B) available for research, teaching and study.
OpenAccess true
Contact https://www.fsd.tuni.fi/
Representation
Language Finnish; English
Resource Type Kvantitatiivinen; Quantitative
Discipline Agriculture, Forestry, Horticulture, Aquaculture; Agriculture, Forestry, Horticulture, Aquaculture and Veterinary Medicine; Life Sciences; Social Sciences; Social and Behavioural Sciences; Soil Sciences
Spatial Coverage Suomi; Finland; Suomi; Finland