Kyselyn avulla selvitettiin pääkaupunkiseudun yliopisto-opiskelijoiden toimeentuloa, työssäkäyntiä ja asumista sekä niissä tapahtuneita muutoksia. Tutkimuksen rahoittivat Helsingin yliopiston ylioppilaskunta ja Aalto-yliopiston ylioppilaskunta. Aluksi vastaajilta kysyttiin opintorahaan liittyviä kysymyksiä. Kysyttiin esimerkiksi, onko opiskelija saanut opintorahaa suorittamaansa tutkintoon ja jos ei, niin miksi ei. Haluttiin myös tietää, miten hyvin opintotukikuukaudet riittivät kandidaattivaiheen opintoihin ja pyydettiin arviota niiden riittävyydestä maisterivaiheen opintoihin. Kysyttiin, kuinka monta tukikuukautta kaiken kaikkiaan oli käytetty ja kuinka helppoa tai vaikeaa oli saavuttaa opintotuen edellyttämää opintopistemäärää. Lisäksi kysyttiin, miten vastaajat aikoivat rahoittaa opintonsa, jos opintotuki loppuu. Seuraavaksi käsiteltiin opintolainaa ja aluksi kysyttiin, olivatko vastaajat nostaneet opintolainaa ja tiedusteltiin syitä opintolainan nostamiseen. Seuraavaksi tiedusteltiin, olivatko opintorahan leikkaus ja tukikuukausien määrän vähennys sekä siirtyminen yleiseen asumistukeen vaikuttanut tarpeeseen ottaa opintolainaa. Työssäkäyntiä ja muuta toimeentuloa käsiteltiin kysymällä ajan käyttämisestä työhön ja opiskeluun sekä millaista palkkatyötä vastaajat olivat tehneet edellisen lukuvuoden aikana. Jos vastaaja ei ollut työssä, kysyttiin, olisiko hän halunnut olla. Lisäksi tiedusteltiin tärkeintä syytä työn tekemiselle opintojen ohella. Pyydettiin myös arviota työn tekemisen vaikutuksesta opintojen etenemiseen. Pyydettiin myös arviota nettokuukausituloista eri tulolähteistä ja myös arviota edellisen vuoden bruttotuloista, säästöistä ja/tai helposti rahaksi muutettavasta omaisuudesta. Kysyttiin myös, saivatko vastaajat taloudellista tukea vanhemmilta tai sukulaisilta ja miten paljon. Tiedusteltiin yleiseen asumistukeen siirtymisen vaikutuksista toimeentuloon ja asumiseen. Asumista käsittelevässä osiossa kysyttiin asumismuotoa, kulujen jakamista talouden aikuisten kesken ja tyytyväisyyttä eri asioihin nykyisessä asunnossa. Seuraavaksi kysyttiin asumisen kustannuksia, yhtiövastiketta tai vuokraa, asuntolainan korkoa sekä sähkön, kaasun ja veden hintaa kuukaudessa. Kysyttiin myös, saivatko vastaajat yleistä asumistukea ja jos saivat, niin kuinka paljon. Esitettiin myös väittämiä liittyen yleisen asumistuen muutokseen ja asumiseen. Lopuksi esitettiin hyvinvointiin ja opiskelutyytyväisyyteen liittyviä väittämiä. Taustamuuttujina ovat mm. ikäluokka, sukupuoli, vanhempien koulutustaso, onko vastaajalla lapsia, korkein aiemmin suoritettu tutkinto, kansalaisuus, suorittaako yhtä vai useampaa tutkintoa, edellisen lukuvuoden aikana suoritettujen opintopisteiden määrä, onko vastaajalla jokin opiskelua vaikeuttava ominaisuus, sairaus tai vamma, minä vuonna nykyiset opinnot on aloitettu ja mikä on arvioitu valmistumisvuosi.
The study charted the subsistence, employment and housing of university students in the capital region in Finland. The study was funded by the Student Union of the University of Helsinki and the Student Union of Aalto University. First, the respondents were asked questions relating to student grant. The questions focused on, for example, whether the respondents had received student grant for the degree they were studying for and if not, why (e.g. because of too large income or too few study credits), as well as whether the months of student financial aid available for them had been or would be sufficient for their bachelor's and master's degrees. The respondents were also asked whether they felt it was easy or hard for them to sufficiently progress in their studies (approximately 5 study credits per month) to qualify for student financial aid as well as how they were planning to fund their studies if they could not receive student financial aid any longer (e.g. by working, with savings, with the help of their family or spouse). Next, questions relating to student loan were presented. The respondents were asked whether they had taken out student loan and why (e.g. to secure income, to improve standard of living, for investing). They were also asked whether changes such as student financial aid cuts, reduction in the maximum number of months student financial aid was available and the transfer to general housing allowance for accommodation costs had had an impact on their need to take study loan. Employment and other sources of income were examined with questions concerning the amount of time the respondents worked at present or had worked during the past school year. If the respondents had not worked, they were asked whether they would have wanted to. The respondents were asked about the most important reason for working during their studies (e.g. for work experience or networking) and how they thought working would affect the progress of their studies. Some questions focused on income by charting, for example, how much how much salary the respondents thought they would receive a year after graduation and how much their monthly income from different sources was (e.g. salary, social assistance, aid from parents). The respondents were also asked about their savings and easily disposable property (e.g. shares/stock), whether they thought their financial circumstances were good or bad and whether and how much they received financial aid from their parents or other relatives. Ways of dealing with insufficient income were examined with questions relating to, for example, whether the respondents had taken out instant loans, done undeclared work or gone without eating for a day. Next, the respondents were asked how the transfer of students to be covered under general housing allowance rather than student housing supplement had affected their subsistence and housing. Housing was examined with questions relating to, for example, accommodation type during the autumn semester, household composition and the allocation of expenses between the adults living in the household, as well as satisfaction in various aspects of the housing (e.g. rent, location, condition). The expenses related to housing were also charted and the respondents were asked how much general housing allowance they received per month. The respondents were presented with statements concerning housing and the changes in general housing allowance (e.g. whether one or two bedroom student housing had become a more interesting option and whether they thought that shared housing was no longer as cost-effective). Finally, statements concerning, for example, wellbeing, satisfaction in the physical environment of the university, and the amount of guidance received for studies were presented. Background variables included, among others, the respondent's age group, gender, parents' highest level of education, highest previous degree, faculty (University of Helsinki) or school (Aalto University), the amount of credits completed during the past school year and whether the respondent had some condition, illness or injury that hindered their studies.
KokonaisaineistoTotalUniverseCompleteEnumeration
Total universe/Complete enumerationTotalUniverseCompleteEnumeration
Itsetäytettävä lomake: verkkolomakeSelfAdministeredQuestionnaire.CAWI
Self-administered questionnaire: Web-based (CAWI)SelfAdministeredQuestionnaire.CAWI
