Evaluation of Degree Reform in Finland 2010: Higher Education Institutions

DOI

Tutkinnonuudistuksen arvioinnin pääkohteena ovat kaksiportainen tutkintorakenne eli alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot sekä ammattikorkeakoulututkinnot ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot. Tutkinnonuudistuksen arviointi on jaettu kolmeen pääteemaan. Pääteemat ovat tutkintorakenteen toimivuus, liikkuvuus sekä tutkintojen tuottama osaaminen ja suhde työelämään. Tutkintorakenteen toimivuutta kartoitettiin kysymyksillä alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon asemasta erillisinä tutkintoina mukaan lukien maisteriohjelmat, ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon asemasta sekä tutkintorakenteen luomista mahdollisuuksista ja esteistä opiskelijoiden valmistumiselle määräajassa. Lisäksi kysymykset käsittelivät tutkintorakenteen selkeyttä, tutkintojen muutosta (pakollisuuden ja valinnaisuuden osuus ja monialaisuus), alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon opinnäytetyön roolia tutkintorakenteessa, tutkinnonuudistukseen liitettyjä korkeakoulukohtaisia tavoitteita sekä tutkinnonuudistuksen kansallisten tavoitteiden seurantaa ja raportointia korkeakoulutasolla. Liikkuvuutta käsiteltiin erikseen opiskelijoiden kotimaisen ja kansainvälisen liikkuvuuden osalta. Kotimaista liikkuvuutta käsittelivät kysymykset siirtymisestä alemmasta ylempään tutkintoon, liikkuvuudesta korkeakoulusektorin ja alojen sisällä ja korkeakoulusektorien välillä sekä tutkintorakenteen luomista mahdollisuuksista ja esteistä kotimaiselle liikkuvuudelle. Kansainvälistä liikkuvuutta käsittelivät kysymykset kansainvälisen liikkuvuuden määrällisestä kehityksestä tutkinnonuudistuksen jälkeen, tutkintorakenteen luomista mahdollisuuksista ja esteistä kansainväliselle liikkuvuudelle sekä tutkinnonuudistuksen vaikutuksista suomalaisten ja kansainvälisten korkeakoulujen väliseen liikkuvuusyhteistyöhön. Tutkintojen tuottama osaaminen ja suhde työelämään oli jaettu edelleen kolmeen osaan. Nämä olivat koulutuksen suunnittelu, toteutus ja arviointi. Koulutuksen suunnittelu sisälsi kysymyksiä osaamistavoitteiden ja työllistymisen huomioinnista opetussuunnitelmatyössä, opintojen mitoituksen toimivuudesta ja tutkintojen sisäisestä muutoksesta. Koulutuksen toteutusta kartoitettiin kysymällä opiskelijoiden opinto- ja urasuunnittelun tukemisesta sekä työelämäyhteistyöstä ja kumppanuuksista tutkintokoulutuksen toteutuksessa. Koulutusta arvioitiin kysymällä tutkintojen kuormittavuuden ja opiskelijoiden ajankäytön seurannasta sekä tutkintojen laadun ja tutkintojen tuottaman osaamisen seurannasta ja hyödyntämisestä koulutuksen kehittämisessä.

The evaluation survey examined how well the objectives set for the Bologna Process had been achieved in higher education institutions in Finland and how well the new two-cycle degree structure functioned at institutional level. Other main themes included mobility of students and degree requirements. A number of questions investigated how well national goals for the degree reform and goals set by the institution itself had been achieved. Other topics included the sufficiency and usefulness of national support for implementing the reform at institutional level, how well the institution had succeeded in organising the reform and how actively certain stakeholders had participated in the reform. Cooperation with other higher education institutions was charted. The functionality of the two-cycle system was studied with several open-ended questions relating to the status of bachelor degree, master degree and the university of applied sciences (UAS) master degree. Further questions investigated the impact of the reform on the length of study, that is, how quickly students complete their course. The next set of questions studied whether the reform had facilitated and increased domestic and international mobility of students. Questions covered, for instance, progressing from bachelor degree programme to master degree programme, mobility between different types of university and study fields, mobility of international students to Finland and Finnish students' periods of study abroad. One theme focused on the impact of the reform on curricula and degree requirements and what factors had been taken into account in education planning when amending the requirements. Finally, the respondents were asked to evaluate the implementation and success of the degree reform in their own institution. Background variables included the name of the institution and whether it was a university or a university of applied science (polytechnic).

KokonaisaineistoTotalUniverseCompleteEnumeration

Total universe/Complete enumerationTotalUniverseCompleteEnumeration

Itsetäytettävä lomake: verkkolomakeSelfAdministeredQuestionnaire.CAWI

Self-administered questionnaire: Web-based (CAWI)SelfAdministeredQuestionnaire.CAWI

Identifier
DOI https://doi.org/10.60686/t-fsd2677
Source https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2677
Metadata Access https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai?verb=GetRecord&metadataPrefix=oai_ddi25&identifier=f78ff8d1c757b79d2ff57b8d87f193379a50e6eb80334a1f9fe62f84c5636480
Provenance
Creator Korkeakoulujen arviointineuvosto; Finnish Higher Education Evaluation Council (FINHEEC)
Publisher Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto; Finnish Social Science Data Archive
Publication Year 2011
Rights Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto; Finnish Social Science Data Archive; Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.; In accordance with the agreement between FSD and the depositor.; Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.; The dataset is (B) available for research, teaching and study.
OpenAccess true
Contact https://www.fsd.tuni.fi/
Representation
Resource Type Kvantitatiivinen; Quantitative
Discipline Agriculture, Forestry, Horticulture, Aquaculture; Agriculture, Forestry, Horticulture, Aquaculture and Veterinary Medicine; Life Sciences; Social Sciences; Social and Behavioural Sciences; Soil Sciences
Spatial Coverage Suomi; Finland; Suomi; Finland