Sosiaalibarometri 2007

Vuoden 2007 Sosiaalibarometri-kyselyssä pääteemoina olivat organisaation henkilöstöresurssit, toimi- ja toiminta-alueittainen palvelutarjonta, hyvinvoinnin tilanne, hyvinvointi yhteisen työn kohteena, muuttuvat palvelurakenteet sekä ehkäisevä työ. Kyselyssä vastaajina olivat kuntien sosiaalitoimen, Kansaneläkelaitoksen toimistojen, työvoimatoimistojen sekä terveyskeskuksien johtavissa asemissa olevat työntekijät. Kyselyssä kartoitettiin laaja-alaisesti vastaajien taustaorganisaatioiden tilannetta ja palveluiden vastaavuutta organisaation toiminta-alueen asukkaiden tarpeisiin. Vastaajilta kysyttiin organisaation henkilöstöresursseista muun muassa tiedustelemalla henkilökunnan määrän muutosta, henkilöstön riittävyyttä ja uusien työntekijöiden rekrytoinnin onnistuneisuutta. Terveyskeskusten edustajilta kysyttiin lisäksi lääkäreiden ja hoitohenkilökunnan vuokraamisesta työvoiman välitysyrityksiltä. Palvelutarjontaa ja sen eri muotoja kartoitettiin kysymällä palveluista toimialueittain. Kelan toimistoilta pyydettiin arvioita asiakaspalvelun eri osa-alueiden, kuten tiedottamisen ja neuvonnan, toimivuudesta. Organisaatioiden toiminta-alueiden tilannetta kartoitettiin tiedustelemalla kuntien voimavarojen riittävyyttä palvelujen (muun muassa sosiaali- ja terveyspalvelujen) tuottamiseen sekä väestön hyvinvoinnin kokonaistilannetta. Lisäksi organisaatioiden omaa tilannetta pyydettiin arvioimaan esimerkiksi siten, miten organisaatiossa ilmenee muutosta, kuten toimintojen laajentamista tai supistamista ja onko muutos vaikutukseltaan negatiivista tai positiivista. Sosiaalitoimelta kysyttiin vielä miten erilaiset näkökulmat, kuten sosiaali-, terveys- ja elinkeinopolitiikka, painottuvat kunnan päätöksenteossa nyt ja mahdollisesti tulevaisuudessa. Seuraavaksi kartoitettiin hyvinvointia tuottavia tahoja ja hyvinvointiin liittyvän yhteistyön eri muotoja. Vastaajilta kysyttiin millaisena he näkevät eri tahojen, kuten omatoimisuuden, perheen, ystävien sekä eri järjestöjen ja organisaatioiden kuten Kelan tai kunnan sosiaalitoimen nykyisen ja tulevan merkityksen hyvinvoinnin toteuttamisessa. Vastaajilta kysyttiin myös, onko joidenkin väestöryhmien hyvinvoinnin tila kehittynyt myönteisesti tai heikentynyt toiminta-alueella ja mikäli muutosta on havaittu, vastaajia pyydettiin tarkentamaan mistä väestöryhmistä oli kyse ja miksi tilanteeseen on päädytty. Seuraavaksi vastaajilta tiedusteltiin usean tahon yhteistoimintaan perustuvissa toimintamuodoissa mukana olemisesta. Tällaisia yhteistoimintaan perustuvia toimintoja ovat esimerkiksi yhteispalvelupiste ja työvoiman palvelukeskus. Lisäksi kysyttiin näiden toimintojen puutteista ja vahvuuksista omalla toiminta-alueella. Yhteistyön toteutumisesta kysyttiin lisäksi pyytämällä arviota yhteistyön toimivuudesta eri tahojen, kuten työvoimatoimiston, nuorisotoimen, poliisin sekä sosiaali- ja terveysjärjestöjen, kanssa. Sosiaalitoimen johtajat saivat määritellä tarkemmin miten yksittäisiä palveluita, kuten päihdehuollon laitospalveluita, vanhusten ruokapalveluita tai erityispäivähoitoa, tuotetaan itse tai yhteistyössä esimerkiksi toisen kunnan kanssa tai ostopalveluna ulkopuolisilta tahoilta hankkimalla. Muuttuvista palvelurakenteista ja ehkäisevästä työstä kysyttiin riippuen vastaajan taustaorganisaatiosta. Työvoimatoimiston edustajilta kysyttiin muun muassa arviota palvelurakenneuudistuksen vaikutuksista. Heitä pyydettiin lisäksi arvioimaan sellaisten työttömien työnhakijoiden tilannetta, jotka eivät ole työhallinnon keinoin työllistettävissä. Sosiaalitoimen ja terveyskeskuksen edustajilta kysyttiin oman organisaation toimesta kilpailutettujen palvelujen tilannetta, eli onko palveluita kilpailutettu ja jos on, niin mitä ja miksi. Sosiaalitoimen johtajia lukuun ottamatta kaikilta vastaajilta kysyttiin varhaisesta puuttumisesta työttömien tilanteeseen. Kysyttiin, miten työttömien terveyteen ja työkykyyn liittyviin ongelmiin reagoidaan, miten tilanteeseen tulisi puuttua sekä kenen tai keiden tulisi ensisijaisesti lähteä ratkaisemaan näitä ongelmia. Lopuksi sosiaalitoimen, Kelan sekä työvoimatoimiston edustajilta kysyttiin vielä universalismin periaatteen kestävyydestä, Suomessa harjoitettavan sosiaalipolitiikan toteuttamisesta sekä heikommassa asemassa olevien ihmisten tilanteen kohentamiseksi tehtävien toimien tärkeydestä, kuten perustulon toteuttamisesta, asumistukien tason korottamisesta sekä ruuan arvolisäveron alentamisesta. Terveyskeskusten edustajilta kysyttiin kokemuksia Suomessa harjoitetusta terveyspolitiikasta. Taustamuuttujina olivat vastaajan organisaatio, vastuualue, koulutustausta sekä alueen kuntaryhmitys.

This wide-ranging survey charted expert opinion on the welfare of Finnish citizens, and on the present state of welfare services. The respondents were managers or management groups of municipal social services offices, municipal health centres (primary health care), employment offices, and local offices of the Social Insurance Institution of Finland (Kela). There were separate questionnaires for each organisational sector, with somewhat differing questions for each. The questions common to all organisations studied perceptions of the changes in the number of staff, difficulty of recruiting skilled staff, sufficiency of human resources, action taken to improve the well-being of staff at work, and the possibilities of ensuring service provision to citizens with the existing resources. The respondents evaluated welfare of population in the municipality, and charted the positive and negative developments in the situations of some population groups. Views on how the services provided corresponded to the needs of the citizens were surveyed as well as the role of various actors in preventive services. Cooperation between the respondents' organisation and other bodies and actors was surveyed. The importance of so-called extensive welfare responsibility and how this responsibility had been accomplished in the municipality was studied. Opinions on the significance of various actors and institutions in the welfare of citizens were investigated. Involvement in and views on joint service points and public employment and business services were charted. Situation of the organisation in terms of changes in services was investigated. The questions not common to all organisations charted, among others, financial situation of the municipality, increase/decrease in financial resources allocated for services, role of social, health and economic policies in municipal decision-making, models of social service provision used in the municipality, increase/decrease in out-tasking, views on the reform of the labour market subsidy, opinions on basic income, importance of various suggestions related to improving the circumstances of the worst off, vitality of the principle of universalism in Finnish social policy practices, municipal and public service reform, and competitive tendering of services. Background variables included the respondent's organisational sector and occupation/title as well as educational background of the organisation's managing director, and type of municipality.

KokonaisaineistoTotalUniverseCompleteEnumeration

Total universe/Complete enumerationTotalUniverseCompleteEnumeration

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomakeSelfAdministeredQuestionnaire.Paper

Itsetäytettävä lomake: verkkolomakeSelfAdministeredQuestionnaire.CAWI

Self-administered questionnaire: PaperSelfAdministeredQuestionnaire.Paper

Self-administered questionnaire: Web-based (CAWI)SelfAdministeredQuestionnaire.CAWI

Identifier
Source http://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2808
Metadata Access https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai?verb=GetRecord&metadataPrefix=oai_ddi25&identifier=3f6fcc5dca0ae81cdcf0730b6354a2ad806039adfa6ee576f9639a2e9222ee27
Provenance
Creator Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto (STKL); Finnish Federation for Social Welfare and Health (STKL)
Publisher Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto; Finnish Social Science Data Archive
Publication Year 2014
Rights Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto; Finnish Social Science Data Archive; Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.; In accordance with the agreement between FSD and the depositor.; Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.; The dataset is (B) available for research, teaching and study.
OpenAccess true
Contact https://www.fsd.tuni.fi/
Representation
Language Finnish; English
Resource Type Kvantitatiivinen; Quantitative
Discipline Agriculture, Forestry, Horticulture, Aquaculture; Agriculture, Forestry, Horticulture, Aquaculture and Veterinary Medicine; Life Sciences; Social Sciences; Social and Behavioural Sciences; Soil Sciences
Spatial Coverage Suomi; Finland; Suomi; Finland