Kyselyssä vastaajina olivat kuntien sosiaalihuollon, Kansaneläkelaitoksen toimistojen, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä terveyskeskuksien johtavissa asemissa olevat työntekijät ja sosiaalihuollon lautakuntien puheenjohtajat. Kysely kartoittaa laaja-alaisesti vastaajien organisaatioiden tilannetta ja palveluiden vastaavuutta organisaation toiminta-alueen asukkaiden tarpeisiin. Aluksi vastaajille esitettiin kysymyksiä organisaation voimavaroista. Sosiaalihuollolta ja lautakunnilta kysyttiin sosiaalitoimen taloudellisesta resursoinnista ja terveyskeskuksilta niiden resursoinnista. Kelalta ja työ- ja elinkeinotoimistoilta taas kysyttiin toimiston tämänhetkisten muutosten voimakkuudesta ja hallittavuudesta. Organisaatioilta tiedusteltiin myös mahdollisuuksia palveluiden turvaamiseen nyt ja 12 kuukauden kuluttua. Sosiaalitoimi, työ- ja elinkeinotoimistot, terveyskeskukset sekä lautakunnat kertoivat myös henkilöstöresursseistaan ja niiden muutoksista. Sosiaalihuollon johdolta ja lautakunnilta sekä terveyskeskuksilta kysyttiin palveluista ja asiakkaiden osallistumisesta niihin. Sosiaalihuollolta ja lautakunnilta kysyttiin, miten he arvioivat eri palvelujen, kuten lasten päivähoidon, vanhustenkotipalveluiden ja toimeentulotuen vastaavan alueen asukkaiden tarpeisiin. Terveyskeskusten vastaajat taas arvioivat terveyspalvelujen ja työ- ja elinkeinotoimistojen vastaajat omien palveluidensa vastaavuutta palveluntarpeeseen. Terveyskeskuksilta pyydettiin myös arvioita sikainfluenssaan varautumisen onnistumisesta ja turvallisuuden tunteen säilyttämisestä epidemian aikana. Sosiaalihuollon johtoa ja lautakuntia sekä terveyskeskuksia pyydettiin kertomaan, oliko alueen joitain palveluita priorisoitu tai karsittu tai onko niihin suunniteltu karsintoja. Näiltä tahoilta kysyttiin myös kuinka tarpeellisina he pitivät asukkaiden suoraa osallistumista sosiaali- ja terveyspalveluja koskevaan päätöksentekoon ja omien palvelujensa suunnitteluun ja kehittämiseen. Sosiaalihuollon johdolta ja terveyskeskuksen vastaajilta tiedusteltiin myös, ovatko he ottaneet asiakkaat mukaan palvelujen kehittämiseen ja kokivatko he palveluissaan olevan asiakkaiden kannalta epäoikeudenmukaisia käytäntöjä. Kelan ja työ- ja elinkeinotoimistojen johdoilta tiedusteltiin lisäksi arvioita ammatillisesta kuntoutuksesta. Heiltä kysyttiin, kuinka eri tahojen järjestämä kuntoutus toteutuu heidän alueellaan sekä millainen resursointi kuntoutuksella on. Ammatillisen kuntoutuksen osa-alueiden toteutumista kysyttiin toimistojen lisäksi myös terveyskeskuksilta. Näiltä kolmelta taholta kartoitettiin myös ihmisryhmiä, jotka eivät heidän mielestään saaneet lainkaan tai riittävästi ammatillista kuntoutusta tarpeesta huolimatta sekä millaisin toimin tilannetta voisi korjata. Seuraavaksi käsiteltiin yhteistyötä ja palvelurakenteiden muutosta. Sosiaalihuollolta ja sen lautakunnilta sekä terveyskeskuksilta kysyttiin, millaisena he näkivät kuntien roolin sosiaali- ja terveyspolitiikassa tällä hetkellä ja kymmenen vuoden kuluttua. Sosiaalitoimen johdolta, Kelan toimistoilta, TE-toimistoilta ja terveyskeskuksilta kysyttiin myös yhteistyön toimimisesta eri tahojen, kuten muiden terveyskeskusten, Kelan toimistojen ja sosiaali- ja terveysjärjestöjen kesken. Toimistot ja sosiaalitoimi kertoivat myös mielipiteitään esimerkiksi työttömien työnhaku- ja aktivointisuunnitelmista sekä sanktioiden vaikutuksista asiakkaisiin. Sosiaalihuolto lautakuntineen sekä terveyskeskukset arvioivat myös Paras-uudistuksen vaikutuksia alueen sosiaali- ja terveyspalveluihin. Lisäksi tahot saivat kertoa, millä mallilla he toivoisivat palveluita tulevaisuudessa järjestettävän ja miten suuret vaikutusmahdollisuudet sosiaali- ja terveydenhuollossa he kokivat milläkin taholla olevan. Taustatietoina ovat vastaajan organisaatio, vastuualue, koulutustausta ja alueen kuntaryhmitys.
This wide-ranging survey charted expert opinion on the welfare of Finnish citizens, and on the present state of welfare services. The respondents were managers or management groups of municipal social services offices, municipal health centres (primary health care), employment offices, local offices of the Social Insurance Institution of Finland (Kela), and chairs of municipal social services boards. There were separate questionnaires for each organisational sector, with somewhat differing questions for each. The questions common to all organisations studied perceptions of the welfare of population in the municipality, increase in the risk of marginalisation for some population groups, and situation of the organisational sector in the municipality. The questions not common to all organisations charted, among others, the financial situation of the organisational sector in the municipality, possibilities of ensuring service provision to citizens with the existing resources, human resources, sufficiency of services provided, citizen participation and inclusion in making decisions about and planning services, and effects of Finland's EU membership on welfare and services. Opinions were also probed on the cooperation between the respondents' organisation and other bodies/actors, effects of benefit sanctions on customers, effects of the municipal and public service reform, and models of service provision. Background variables included the respondent's organisational sector, area of responsibility, and education as well as the province, major region, and type of municipality in which the organisation was located.
KokonaisaineistoTotalUniverseCompleteEnumeration
Total universe/Complete enumerationTotalUniverseCompleteEnumeration
Itsetäytettävä lomake: paperinen lomakeSelfAdministeredQuestionnaire.Paper
Itsetäytettävä lomake: verkkolomakeSelfAdministeredQuestionnaire.CAWI
Self-administered questionnaire: PaperSelfAdministeredQuestionnaire.Paper
Self-administered questionnaire: Web-based (CAWI)SelfAdministeredQuestionnaire.CAWI
