Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten mielipiteitä Suomen kehitysyhteistyöstä, sen sisällöstä, päämääristä ja kohdentamisesta. Haastatelluilta kysyttiin, mistä syistä, mille aloille ja mihin päin maailmaa kehitysyhteistyötä pitäisi suunnata. Arabimaat olivat tässä tutkimuksessa erityiskiinnostuksen kohteina. Vastaajat muun muassa pohtivat, onko Suomessa saatavilla riittävästi oikeaa tietoa kyseisistä maista. Arabimaiden ongelmia ja niiden syitä pohdittiin. Vastaajat arvioivat Suomen kauppapolitiikan ja kehitysyhteistyöpolitiikan keskinäistä suhdetta. He pohtivat, onko kehitysyhteistyöstä ja kehitysmaista saatavilla riittävästi tietoa. Myös tiedonlähteitä ja niiden luotettavuutta kartoitettiin. Haastatellut arvioivat, miten suuri prosenttiosuus Suomen bruttokansantulosta käytetään nykyisin kehitysyhteistyöhön ja onko osuus sopiva vai pitäisikö sitä nostaa tai laskea. Lisäksi kysyttiin mielipiteitä Suomen katastrofiavun nopeudesta, määrästä ja kohteista sekä kehitysyhteistyön tehokkuudesta. Haastatellut arvioivat myös kumpi kehitysyhteistyön muoto on tehokkaampi: kahdenvälinen vai monenkeskinen yhteistyö. Tutkimuksessa kartoitettiin mielipiteitä suomalaisyritysten toiminnasta ulkomailla, niiden eettisestä ja sosiaalisesta vastuusta (muun muassa työelämää ja ihmisoikeuksia koskevien kansainvälisten sääntöjen noudattaminen). Edelleen kysyttiin, pitäisikö kansainvälisistä pääomaliikkeistä ja valuuttavirroista periä jokin prosenttiosuus kehitysyhteistyöhön (Tobinin vero) ja minkä suuruinen osuus voisi olla. Lopuksi selvitettiin vastaajien YK:n vuosituhatjulistuksen ja sen tavoitteiden tuntemusta. Taustamuuttujia ovat muun muassa vastaajan sukupuoli, ikä, työmarkkina-asema, ammattiryhmä, koulutus, perheen bruttotulot, paikkakunnan tyyppi ja asuinlääni.
The survey charted Finnish public opinion on the country's development cooperation. The respondents were asked which geographical area of the world should be the main target of Finnish development aid, and why. Opinions on the most important goals and areas (e.g. education, health care, industry) for development aid were surveyed. Views were probed on the interrelationship between trade policy and development cooperation policy. Further questions covered the availability of information on development cooperation and developing countries, and the reliability of information given by the authorities, voluntary organisations and the media. The main information sources on this issue were surveyed. The respondents were asked to estimate how much Finland spent on development co-operation annually (as per cent of the GNI), and how much should be spent. Satisfaction with the velocity, volume and targets of Finnish relief aid, and opinions on business ethics in development cooperation were studied. One theme focused on developmental partnerships: is bilateral aid provided by the Finnish government more effective than multilateral aid channelled through the UN or other international organizations. Views on the Tobin tax, and familiarity with the UN Millennium Project and its goals were investigated. Background variables included the respondents' age, gender, economic activity, occupational group, education, household gross income, type of the place of residence, region of residence, and whether the respondent had ever visited developing countries.
Ei-todennäköisyysotanta: kiintiöpoimintaNonprobability.Quota
Non-probability: QuotaNonprobability.Quota
Kasvokkainen haastattelu: tietokoneavusteinen (CAPI tai CAMI)Interview.FaceToFace.CAPIorCAMI
Face-to-face interview: Computer-assisted (CAPI/CAMI)Interview.FaceToFace.CAPIorCAMI
