Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten mielipiteitä ja tiedon tasoa Suomen kehitysyhteistyöstä, sen tärkeydestä, sisällöstä, päämääristä ja kohdentamisesta. Lisäksi esitettiin kysymyksiä mm. YK:n vuosituhattavoitteista. Tutkimus toteutettiin Taloustutkimuksen säännöllisesti toistettavan Omnibustutkimuksen osana henkilökohtaisina haastatteluina pääosin vastaajien kodeissa. Vastaajilta kysyttiin pitävätkö he kehitysyhteistyötä tärkeänä ja jos pitävät niin miksi, ja minne päin maailmaa ja mille aloille kehitysyhteistyötä pitäisi eniten kohdistaa. Kysyttiin myös miten tärkeänä vastaajat pitivät, että Suomen rahoittamissa kehitysyhteistyöhankkeissa näkyy avun olevan nimenomaan Suomesta. Tiedusteltiin vastaajien tietämystä YK:n vuosituhattavoitteista. Niiltä vastaajilta, jotka olivat kuulleet YK:n Vuosituhatjulistuksen tavoitteista kysyttiin osaavatko he nimetä yhden tai useampia YK:n vuosituhattavoitteista. Vastaajille kerrottiin, että vuosituhattavoitteet muodostavat Suomen kehityspolitiikan perustan ja sen jälkeen heitä pyydettiin valitsemaan niistä mielestään tärkeimpiä. Seuraavaksi kysyttiin mitkä ovat vastaajan mielestä Suomen kehityspolitiikan tärkeimmät päämäärät ja millä aloilla Suomella olisi erityistä annettavaa kehitysmaille. Lisäksi tiedusteltiin miten Suomen tulisi kehitysyhteistyössä ottaa huomioon se, että kehitysmaiden arvioidaan kärsivän voimakkaimmin ilmastonmuutoksesta. Koska kehitysmaiden arvioidaan kärsivän myös nykyisestä talouskriisistä eniten, kysyttiin keiden tulisi auttaa kehitysmaita selviytymään talouskriisistä. Seuraavaksi kysyttiin onko Suomessa saatavilla riittävästi tietoa kehitysyhteistyöstä ja kehitysmaista. Vastaajia pyydettiin myös nimeämään tietolähteitä, joista he ovat saaneet tietoa kehityskysymyksistä. Lisäksi kysyttiin mitä kautta vastaajat haluaisivat saada lisätietoa kehitysyhteistyöstä ja millaista tietoa he haluaisivat saada. Vastaajilta kysyttiin myös kuinka luotettavina eri tahoilta saatavaa tietoa pidettiin. Vastaajia pyydettiin lisäksi laittamaan tärkeysjärjestykseen Suomen kehitysyhteistyön muotoja. Kysyttiin myös pitäisikö Suomen nykyisessä taloudellisessa tilanteessa lisätä vai vähentää kehitysyhteistyömäärärahoja, miten määrärahojen kasvattaminen pitäisi rahoittaa ja mitä kautta apu kanavoida. Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan paljonko Suomi käytti kehitysapuun vuonna 2011 mitattuna sekä rahassa että prosenttiosuutena bruttokansantulosta. Kysyttiin myös vastaajien näkemystä sopivasta prosenttiosuudesta kehitysyhteistyömäärärahaksi. Lisäksi kysyttiin tyytyväisyydestä Suomen toimintaan erilaisten luonnonkatastrofien ja kriisien yhteydessä. Vastaajia pyydettiin myös kertomaan miten he uskovat yksityisenä ihmisenä voivansa auttaa kehitysmaita sekä pyydettiin näkemystä kehitysyhteistyöstä ja sen merkityksestä. Taustamuuttujia olivat mm. sukupuoli, ikä, ammatti, perheen koko ja asuinlääni.

The survey charted Finnish opinions on and knowledge of the country's development cooperation, its importance, content, objectives, and allocation. Some questions focused on the UN Millennium Development Goals. The respondents were asked whether they considered development cooperation to be important, and why. Opinions on the most important goals, activities (e.g. education, health care, industry), and key geographical areas for Finnish development cooperation were charted. Familiarity with the UN Millennium Development Goals and views on the most important goals were surveyed. One topic pertained to the most important information sources on development cooperation issues. Some questions focused on development cooperation and its importance, the most important goals for Finland's development policy, and areas/activities in which Finland has something to give to developing countries. Views were probed on whether development cooperation increased international security, how Finland should support developing countries in climate change issues, and who should help developing countries to survive the global financial crisis (e.g. rich countries, EU countries, the private sector, every country should manage on its own). Some questions pertained to whether there was enough information available on development cooperation, development policy and developing countries, whether more information should be available on some topics, and how reliable public authorities, voluntary/civic organisations and the media were as sources of such information. The respondents were asked to choose the four most important forms of development cooperation. Factual knowledge was charted by asking how much they thought Finland was going to spend on development cooperation in 2011 (as percentage of the GNI and in euros). Opinions were probed on how much Finland should spend in 2015 (as percentage of the GNI). The respondents were also asked whether Finland should increase the amount of funding allocated to development cooperation in the light of the current financial situation. Those who thought funding should be increased were asked how the increase should be financed (e.g. by cutting other state expenditure or by increasing tax revenue). All respondents were asked whether Finnish development cooperation was effective and successful. Opinions were explored on the greatest challenges of development cooperation. Satisfaction with Finland's actions in connection with different crises and natural disasters was investigated. The respondents were asked in what way they as individuals could best help developing countries. Finally, the respondents were presented with a few statements and asked which statement best described their views on the impact of development aid in general. Background variables included the respondent's gender, age, occupational status and economic activity, marital status, occupation of the household head, household composition, age of children living at home, education, gross annual income of the household, newspaper reading and television viewing habits, type of accommodation, municipality size and type, province and region (NUTS3) of residence, ownership of car, home, holiday home, consumer durables and mobile phone, and Internet use.

Ei-todennäköisyysotanta: kiintiöpoimintaNonprobability.Quota

Non-probability: QuotaNonprobability.Quota

Kasvokkainen haastatteluInterview.FaceToFace

Face-to-face interviewInterview.FaceToFace