Tutkimuksessa selvitettiin, keiden kanssa suuret ikäluokat pitävät yhteyttä sekä keille he antavat ja keneltä saavat apua. Tutkimusta ovat rahoittaneet Suomen Akatemia (hanke numero 250620) ja Alli Paasikiven säätiö. Samassa hankkeessa on kerätty myös suurten ikäluokkien lapsille tehty kysely (Tietoarkistossa aineistonumerolla FSD3256). Aluksi kysyttiin lasten ja lastenlasten lukumäärää, jonka jälkeen siirryttiin kysymään tarkemmin vastaajan omista lapsista. Haluttiin tietää lapsen sukupuoli ja ikä sekä onko vastaajan lapsilla lapsia. Seuraavaksi kysyttiin vastaajan yhteydenpidon useutta lapsenlapsiin. Tämän jälkeen kysymykset käsittelivät vastaajan omia, 18 vuotta täyttäneitä lapsia. Kysyttiin, minkä ikäisenä lapsi on muuttanut pois kotoa, kuinka kaukana vastaajasta hän asuu, millaisena vastaaja pitää lapsen taloudellista tilannetta, kuinka usein vastaaja on ollut yhteydessä lapseen viimeisten 12 kuukauden aikana, kuinka läheiseksi lapsi koetaan ja onko vastaajalla ollut ristiriitoja lapsensa kanssa. Seuraavaksi kysyttiin vastaajan lapsiltaan saamasta käytännön avusta tai taloudellisesta tuesta ja tiedusteltiin taloudellisen tuen määrää. Tämän jälkeen haluttiin tietää, onko vastaaja antanut lapsilleen maksutonta lastenhoitoapua, maksutonta käytännön apua tai taloudellista tukea viimeisten 12 kuukauden aikana. Kysyttiin myös, onko vastaajan lapsi tai lapsen puoliso rajoittanut vastaajan yhteydenpitoa lapsenlapseen. Tämän jälkeen siirryttiin kysymyksiin vastaajan omista ja hänen puolisonsa vanhemmista. Ensin kysyttiin ovatko vanhemmat elossa ja sen jälkeen esitettiin kysymyksiä elossa olevista vanhemmista. Kysymykset olivat samoista aihepiireistä kuin vastaajan lapsia käsitelleet kysymykset. Tiedusteltiin, koska vanhemmat ovat syntyneet, kuinka kaukana vastaajasta ja missä he asuvat sekä pyydettiin arviota vanhemman terveydentilasta ja taloudellisesta tilanteesta. Kysyttiin myös yhteydenpidon useudesta, läheisyyden kokemuksesta ja ristiriidoista. Lisäksi kysyttiin vastaajan omille tai puolisonsa vanhemmille antamasta maksuttomasta hoiva-avusta, maksuttomasta käytännön avusta sekä taloudellisen tuen antamisesta. Sisaruksia koskevat kysymykset noudattelivat samaa linjaa kuin lapsia, lapsenlapsia ja vanhempia käsitelleet kysymykset. Kysyttiin sisarusten lukumäärää, syntymävuosia, sukupuolta, miten kaukana sisarus asuu ja tiedusteltiin yhteydenpidon useutta. Lisäksi kysyttiin läheisyyden tuntemuksista, erimielisyyksistä ja kokivatko vastaajat hänen vanhempiensa kohdelleen sisaruksia tasapuolisesti. Tiedusteltiin myös maksuttomasta hoiva-avusta ja maksuttomasta käytännön avusta sekä taloudellisesta tuesta, jota vastaaja on antanut sisaruksilleen tai saanut sisaruksiltaan. Kysyttiin myös, kuinka usein he olivat olleet yhteydessä sisarusten lasten kanssa viimeisten 12 kuukauden aikana ja oliko vastaaja antanut heille taloudellista tukea kyseisenä aikana. Seuraavat kysymykset käsittelivät muita sukulaisia ja ystäviä, jotka eivät asu vastaajan kanssa samassa taloudessa. Heidän osaltaan kysyttiin yhteyden pidon useudesta, käytännön avun, hoiva-avun sekä taloudellisen tuen saamisesta ja antamisesta. Lisäksi kysyttiin ystävien määrää, ja erikseen vastaajan läheisiksi kokemien ystävien määrää. Lopuksi esitettiin mielipidekysymyksiä perheenjäsenten välisestä tuesta tai avusta. Esitettiin väittämiä perheenjäsenten välisistä velvollisuuksista ja pyydettiin mielipidettä perheen ja yhteiskunnan välisen vastuun jakamisesta vanhuksia koskevissa asioissa. Taustamuuttujina olivat mm. sukupuoli, siviilisääty, oma ja puolison syntymävuosi, työmarkkina-asema, koulutusaste, asumismuoto, koettu terveydentila, verottomat kuukausitulot sekä kokemus omasta taloudellisesta tilanteesta.

The study charted Finnish baby boomers' contacts with relatives and friends as well as giving and receiving help. The study was funded by the Academy of Finland (project id 250620) and Alli Paasikivi Foundation. FSD's holdings also include data on baby boomers' chilren collected in the same research project (FSD3256). First, the respondents were asked whether they kept up their health and whether they suffered from a long-term illness or a permanent injury. They were asked whether they considered themselves happy, if they considered religion important in their lives, and whether they had participated in charity or voluntary work within the previous year. The number of the respondents' children and grandchildren was enquired, after which the respondents' adult children were examined in more detail. Questions charted at which age the respondents' children moved away from home and how far away they lived, as well as how the respondents perceived their children's financial situation. The respondents were asked how often on average they had been in contact with their children within the previous year, how close they felt to their children, and whether they had had conflicts with them. It was also examined whether the respondents had received practical help (e.g. with yard work, renovation, technology) or financial help from their children within the previous year, and whether they had provided similar help to their children. Whether the respondents had babysat their grandchildren and how many times within the previous year was also examined, as well as whether the respondents' children or their spouses had restricted the respondents' ability to contact their grandchildren. The birth year of the respondents' and their spouses' parents was charted as well as whether the parents were still alive. More questions were asked regarding the respondents' and their spouses' living parents, such as how far away they lived, how the respondents perceived their state of health and financial circumstances, and how often they had been in contact within the previous year. They were also asked how close they were and how often within the previous year the respondents had helped their own or their spouses' parents with care (e.g. washing, feeding) or provided them with practical or financial assistance. Similar questions were also asked about siblings: how many brothers and sisters the respondents had, when they were born, whether they all shared the same parents, how far away they lived, how the respondents perceived their financial circumstances, how often they had been in contact, whether they had had conflicts, and whether they had received and provided help. It was also asked whether the respondents felt that their parents had treated all siblings equally, whether the siblings had children, and how often the respondents had been in contact with their siblings' children or provided them with financial help. Similar questions were also asked concerning different kinds of relatives as well as friends. The respondents were also asked how many close friends they perceived to have and how many relatives they considered 'close'. Attitudinal statements examined the respondents' views on whether grandparents have the responsibility to babysit their grandchildren, to advance grandchildren's and their families' financial security, and to take care of grandchildren if parents are not able to, as well as whether it is natural for daughters to take more responsibility than sons in caring for their aged parents, and whether children have the responsibility to take their parents to live with them when they are no longer able to live independently. Finally, the respondents were asked how responsibility should be shared between society and family concerning financial support to the elderly, helping the elderly with everyday chores, and caring for the elderly, and the respondents' opinions on giving and receiving help was charted with regard to whether they expected to be helped themselves in the future when providing help to others, whether they only provided help to those relatives or friends that they liked, and whether friends and relatives demanded too much of the respondents. Background variables included, among others, gender, marital status, own and spouse's birth year, economic activity (own and spouse's), education (own and spouse's), household composition, net monthly income, and perceived financial status.

Todennäköisyysotanta: yksinkertainen satunnaisotantaProbability.SimpleRandom

Probability: Simple randomProbability.SimpleRandom

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomakeSelfAdministeredQuestionnaire.Paper

Self-administered questionnaire: PaperSelfAdministeredQuestionnaire.Paper