Tutkimuksessa tarkastellaan kansalaisvaikuttamista Suomessa ja suomalaisten suhtautumista yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. "Kunnon kansalaisen" kuvaa kartoitettiin pyytämällä vastaajaa kertomaan kuinka tärkeitä hänelle ovat äänestäminen aina vaaleissa, verovilpin välttäminen, lakien ja säännösten noudattaminen, hallituksen toimien tarkkaileminen, poliittisissa ja yhteiskunnallisissa järjestöissä toimiminen, eri näkökantojen ymmärtäminen, tuotteiden valinta poliittisin, eettisin tai ympäristönsuojelullisin perustein, itseään huonommassa asemassa olevien auttaminen ja asepalvelus. Lisäksi kysyttiin pitäisikö uskonnollisten ääriryhmien, hallituksen kaatamista ajavien ryhmien tai johonkin rotuun tai etniseen ryhmään ennakkoluuloisesti suhtautuvien ryhmien julkiset kokoontumiset sallia vai kieltää. Yhteiskunnalliseen ja poliittiseen osallistumiseen liittyen vastaajaa pyydettiin kertomaan onko hän tehnyt tai aikooko tehdä seuraavia asioita: allekirjoittanut vetoomuksen, boikotoinut tuotteita, osallistunut mielenosoitukseen, osallistunut poliittiseen tapahtumaan, ottanut yhteyttä politiikkoon tai virkamieheen, lahjoittanut tai kerännyt rahaa poliittiseen tai yhteiskunnalliseen toimintaan, ottanut yhteyttä tiedotusvälineisiin tai osallistunut Internetissä poliittiseen keskusteluryhmään. Lisäksi kysyttiin kuuluko vastaaja poliittiseen puolueeseen, ammattiyhdistykseen, kirkkoon tai uskonnolliseen organisaatioon, urheilu-, vapaa-ajan tai kulttuuriryhmään tai johonkin muuhun järjestöön tai yhdistykseen ja kuinka aktiivisesti hän osallistuu sen toimintaan. Demokraattisiin oikeuksiin liittyen kysyttiin kuinka tärkeää on, että kaikilla on riittävä elintaso, että viranomaiset suojelevat vähemmistöjen oikeuksia ja kohtelevat kaikkia tasapuolisesti, että poliitikot ottavat kansalaisten mielipiteet huomioon, että kansalaisille annetaan enemmän mahdollisuuksia osallistua päätöksentekoon ja että kansalaiset voivat osoittaa kansalaistottelemattomuutta. Lisäksi kysyttiin, uskooko vastaaja hänenlaisillaan ihmisillä olevan sananvaltaa hallituksen tekemisiin, kuinka hyvin hän on perillä ajankohtaisista poliittisista kysymyksistä, kuinka kiinnostunut hän on politiikasta, voimmeko luottaa hallituksen tekevän oikeita ratkaisuja, kuinka usein vastaaja keskustelee politiikasta tuttaviensa kanssa ja pitääkö hallituksen tarvittaessa rajoittaa demokraattisia oikeuksia. Luottamusta toisiin ihmisiin kartoitettiin kysymällä mielipidettä ihmisten reiluudesta. Mielipidettä kansainvälisestä yhteistyöstä selvitettiin kysymällä ensin näkemystä Yhdistyneistä Kansakunnista ja sitten mielipidettä siitä, pitäisikö päätösten teko kansainvälisissä järjestöissä jättää hallituksille vai tulisiko myös kansalaisjärjestöjen osallistua. Lisäksi kysyttiin pitäisikö YK:n puuttua asiaan, jos joku maa rikkoo ihmisoikeuksia. Näkemyksiä suomalaisesta politiikasta selvitettiin kysymällä mielipidettä puolueista, kansanäänestyksestä, vaalitulosten raportoinnin ja ääntenlaskennan rehellisyydestä ja ehdokkaiden kampanjointimahdollisuuksien tasapuolisuudesta. Suomen julkiseen sektoriin liittyen kysyttiin kuinka sitoutunut se on palvelemaan kansalaisia, kuinka todennäköistä on siellä syntyneiden vakavien virheiden korjaaminen ja kuinka yleistä on korruptio. Vastaajaa pyydettiin myös arvioimaan demokratian toimivuutta Suomessa tällä hetkellä, kymmenen vuotta sitten ja kymmenen vuoden päästä. Lopuksi kysyttiin kuinka usein vastaja lukee politiikkaa koskevia juttuja sanomalehdestä, katsoo televisiosta tai kuuntelee radiosta politiikkaa koskevia uutisia tai käyttää Internettiä poliittisen tiedon hankkimiseksi. Taustamuuttujina ovat mm. vastaajan sukupuoli, syntymävuosi, siviilisääty, koulutus, ammatti, ammattiasema, säännöllinen viikoittainen työaika, ammattiliiton jäsenyys, työnantajasektori, toimiala, poliittinen asennoituminen, kirkossakäynti, kirkon tai uskonnollisen yhteisön jäsenyys, yhteiskuntaluokka, bruttotulot, kotitalouden tulot, kotitalouden henkilömäärä ja ikärakenne, vastaajan asuinpaikkakunnan tyyppi ja asuinmaakunta sekä puolison koulutus, ammatti, säännöllinen viikoittainen työaika, työnantajasektori ja toimiala.
The survey covers citizen participation, and attitudes towards participation in Finland. Opinions as to what it takes to be a good citizen (e.g. always obey laws, never evade taxes, willingness to serve in the military) were charted. Respondents were asked whether religious extremists, people who want to overthrow the government or people prejudiced against any racial or ethnic group should be allowed to hold public meetings. A set of questions charted respondents' political and social participation, for example, taking part in a demonstration or expressing views in the media. Membership and level of activity in different kinds of groups or associations (e.g. political parties, church, voluntary associations) were investigated. One theme covered people's rights in a democracy: respondents were asked to rate the importance of all citizens having adequate standard of living, of being allowed to participate in decision-making, or that authorities respect the rights of minorities etc. Political efficacy was studied by asking whether the government cares what respondents think. The degree to which respondents understand political issues was queried. Further questions explored citizen influence on legislature, respondents' interest in politics, and trust in other people. The survey also investigated opinions on international issues, like whether the UN has too much or too little power, and which bodies should be involved in the decision-making in international organizations. Respondents were also asked whether the UN should intervene if a country violates human rights. Opinions of Finnish politics were studied by asking about political parties, referendums, how honest the counting and reporting of votes had been in the last national elections, and how fair the campaign opportunities of the candidates and parties. Opinions on the degree of commitment and corruption in the Finnish public service were examined. Some questions focused on the functioning of democracy in Finland at the moment, 10 years ago and 10 years from now. Views were probed on whether the government should restrict democratic rights under any circumstances. Frequency of following political news/content in different media was studied, likewise respect and tolerance towards other people. Background variables included respondent's gender, year of birth, marital status, education, occupation, employment status, weekly working hours, trade union membership, employer sector, industry of employment, social class, personal and household income, household composition, type of community, region, and spouse's education, occupation, weekly working hours, employer sector and industry of employment.
Todennäköisyysotanta: systemaattinen otantaProbability.SystematicRandom
Probability: Systematic randomProbability.SystematicRandom
Itsetäytettävä lomake: paperinen lomakeSelfAdministeredQuestionnaire.Paper
Self-administered questionnaire: PaperSelfAdministeredQuestionnaire.Paper
