Kyselyssä selvitettiin vastaajien äänestyskäyttäytymistä juuri ennen tutkimuksen suorittamista käydyissä vuoden 2011 eduskuntavaaleissa. Vaalitutkimuskonsortio osallistui tutkimuksen toteuttamiseen. Lisätietoa vaaleihin liittyvistä tutkimuksista löytyy Suomen vaalitutkimusportaalista. Vastaajalta kysyttiin ensin vaalikoneisiin liittyviä kysymyksiä, muun muassa mitä vaalikoneita hän oli käyttänyt ja montako kertaa sekä päällimmäisiä kokemuksia ja yleistä suhtautumista näihin. Tämän jälkeen vastaajalta tiedusteltiin, mitä eri vaaleihin liittyviä ohjelmia tai mainoksia hän oli seurannut tai nähnyt eri medioissa sekä millaisina hän näki puolueiden vaalikampanjat. Vaalimainontaa tutkittiin edelleen tiedustelemalla, minkä kaikkien puolueiden tai ehdokkaiden mainoksia vastaaja oli nähnyt televisiossa, pitikö hän poliittisia mainoksia hyödyllisinä kannattamalleen puolueelle sekä miten vastaaja suhtautuu poliittiseen tv-mainontaan. Vuoden 2011 eduskuntavaaleihin liittyen kysyttiin, äänestikö vastaaja, minkä puolueen edustajaa hän äänesti, valitsiko hän ensin puolueen vai ehdokkaan ja mistä lähteistä hän sai tietoa äänestyspäätöksensä tueksi. Lisäksi kysyttiin, mikä oli vastaajalle tärkein asia kun hän meni äänestämään ja kuinka paljon eri syyt ja asiakysymykset vaikuttivat siihen, minkä puolueen ehdokasta hän äänesti. Kysyttiin myös missä vaiheessa vastaaja teki ehdokasvalintansa ja kuinka tärkeitä eri tekijät olivat ehdokkaan valinnassa. Vastaajalta tiedusteltiin myös mielipidettä tiedotusvälineiden suhtautumisesta vaalikampanjaan. Tiedusteltiin myös puolueiden puheenjohtajien esiintymisestä julkisuudessa ja kuka vastaajan mielestä paransi esiintymistään eniten vaalien viime hetkillä. Äänestämättä jättäneiltä kysyttiin mitkä syyt vaikuttivat siihen, etteivät he käyneet äänestämässä. Kysyttiin vielä, mitä vastaaja äänesti vuoden 2008 kunnallisvaaleissa ja vuoden 2007 eduskuntavaaleissa. Lopuksi tiedusteltiin, mikä puolue olisi vastaajalle pakkotilanteessa kaikkein vähiten epämieluisa vaihtoehto. Taustamuuttujina olivat muun muassa vastaajan ikä, sukupuoli, koulutus, ammattiryhmä, kuuluminen ammattiyhdistykseen, talouden vuositulot ja maakunta.

The survey studied voting behaviour in the 2011 parliamentary elections in Finland. The data were collected just after the elections. First, a number of questions charted the respondents' use of and attitude towards candidate selectors / voting advice applications. The respondents were also asked whether they had followed election reporting, campaigning and advertising in different media (including the social media such as Facebook). Views were probed on the election campaigns of different parties. Other questions covered which parties' or candidates' advertisements the respondents had seen on TV and what was their attitude towards political advertising on TV and in newspapers in general. Voting behaviour was investigated by asking whether the respondents had voted in the parliamentary elections just held, which party they had voted for and whether the candidate or the party had been more important in the choice. Information sources used for the voting choice were studied. Those who had voted were asked why they voted, which factors and issues had influenced their candidate choice and at which stage they had made their final choice. Opinions were charted on the media reporting on election campaign and election issues. One question focused on the performance of party leaders during the campaign. Those who had abstained from voting were asked why they had not voted, which party they had voted for in the 2008 municipal elections and in the 2007 parliamentary elections and which party/group they would vote for if they were obliged to vote. Further questions covered self-placement on different axes (left - right, unreligious - religious, liberal - conservative etc), newspaper reading habits and opinions on how well newspapers had succeeded in their reporting of election issues (reliability of the news, understandability, background information and analysis etc). Views were probed on acceptable measures to sustain public sector economy. Measures mentioned included, for instance, raising taxes or retirement age or selling public sector property. The respondents were also asked which parties should be in the coalition government and which parties had the right to stay out of it, taking the election outcome into account, and which party they thought would act most responsibly in the government. Further questions charted the visibility, acceptability and impact of the Central Organisation of Finnish Trade Unions (SAK) campaign to increase the turnout of SAK members. The respondents were asked to what extent they agreed with a number of statements relating to democracy, political decision-making, the EU etc. Background variables included the respondent's gender, age, basic and vocational education, economic activity and occupational status, annual gross income, municipality and major region of residence (NUTS2), self-perceived social class, degree of urbanity and membership in a federation of trade unions.

Todennäköisyysotanta: monivaiheinen otantaProbability.Multistage

Probability: MultistageProbability.Multistage

Kasvokkainen haastattelu: tietokoneavusteinen (CAPI tai CAMI)Interview.FaceToFace.CAPIorCAMI

Face-to-face interview: Computer-assisted (CAPI/CAMI)Interview.FaceToFace.CAPIorCAMI