Aluksi vastaajat arvioivat erilaisten tahojen, kuten kirkon ja seurakuntien, palo- ja pelastustoimen, rajavartiolaitoksen, puolustusvoimien, koulujen ja poliisin tärkeyttä rikostorjunnassa sekä lähiyhteisön turvallisuuden parantamisessa. Seuraavaksi kysyttiin poliisin kyvykkyydestä kantaa vastuu yleisen järjestyksen ja turvallisuuden takaamisesta Suomessa sekä onko vastaajilla itsellään kokemuksia kansainvälisestä rikollisuudesta lähiympäristössä tai kauempana. Tämän jälkeen tiedusteltiin, miten tärkeää esimerkiksi juopottelun kieltäminen julkisilla paikoilla tai prostituution täyskielto ja valvonnan lisääminen ovat poliisin hoitaman yleisen järjestyksen ja turvallisuuden kannalta. Lisäksi vastaajat arvioivat poliisin erilaisten työtehtävien, kuten varkauksien, huumerikosten ja väkivaltarikosten selvittämisen tärkeyttä. Liikenneturvallisuuteen liittyen arvioitiin muun muassa nopeusvalvonnan, rattijuopumusvalvonnan ja raskaan liikenteen valvonnan merkitystä. Seuraavaksi kysyttiin, tuntevatko vastaajat yksinolonsa turvattomaksi esimerkiksi kotona, kodin lähistöllä, keskustassa, autolla liikuttaessa tai pankkiautomaatilla asioidessa päiväsaikaan tai pimeän tultua. Lisäksi tiedusteltiin, missä määrin asiat ja ilmiöt, kuten pahoinpitelyt, seksuaalinen ahdistelu ja väkivalta, huumeet, ampuma-aserikokset sekä alaikäisten juopottelu huolestuttavat vastaajia. Tämän jälkeen kysyttiin, ovatko vastaajat itse joutuneet esimerkiksi asuntomurron, omaisuusrikoksen, pahoinpitelyn tai muun rikoksen uhriksi tai silminnäkijäksi. Rikosprosesseihin liittyen kysyttiin, ovatko vastaajat olleet todistajana tai asianomistajana ja kokivatko he uhkailua tai painostusta jonkun rikosprosessiin osallistuvan taholta. Tämän jälkeen rikoksen uhriksi joutuneilta kysyttiin, ilmoittivatko he poliisille rikoksesta ja jos eivät, niin mistä syystä. Seuraavaksi tiedusteltiin, ovatko vastaajat tehneet toimenpiteitä, kuten turvalukituksen tai hälytyslaitteiden käyttäminen asunnossa, polkupyörän säilyttäminen turvalukitussa tilassa, liikkumisen välttäminen iltaisin keskustassa tai henkilötietojen käyttämisen välttäminen internetissä torjuakseen rikosvaaraa tai rikosriskiä. Lisäksi pyydettiin arvioimaan poliisin saapumisnopeutta tapahtumapaikalle kiireellisessä tarpeessa, poliisin partioinnin tiheyttä asuinalueella ja etäisyyttä kotoa poliisiasemalle sekä poliisin palvelupisteelle. Myös poliisin verkkopalvelun käytöstä kysyttiin sekä tiedusteltiin, minkälaisissa asioissa vastaajat ovat olleet yhteydessä poliisiin viimeisen vuoden aikana. Niiltä, jotka olivat asioineet poliisin kanssa esimerkiksi rikosilmoitusta tehdessä, kysyttiin palvelukokemuksesta ja asian lopputuloksesta. Lopuksi vastaajat arvioivat vielä muun muassa poliisin onnistumista tehtävissään, poliisipalveluiden kehittymistä viimeisen vuoden aikana sekä luottamustaan eri viranomaisten toimintaan. Lisäksi kysyttiin, pitävätkö vastaajat poliisiin liittyvän tai sen sisällä esiintyvän korruption ja epäeettisen toiminnan esiintymistä todennäköisenä. Taustakysymyksiä tutkimuksessa oli runsaasti ja niissä pyydettiin tietoja muun muassa vastaajan iästä, ammattiasemasta, siviilisäädystä, perhetilanteesta, sanoma- ja iltapäivälehtien lukutottumuksista, talouden omistamista asioista (esimerkiksi auto, kesämökki, dvd-soitin, tietokone, laajakaistayhteys), päivittäistavarakaupoissa asioimisesta sekä asuinalueesta.

The survey studied Finnish public opinion on the role and services of the police, feelings about safety and security, fear of crime, experiences of crime, and trust in the national institutions in crime prevention. First, the respondents were asked how important certain bodies (e.g. the Church, the Customs, schools, the Armed Forces) were to crime prevention and to improving the safety of their neighbourhood. Opinions on the extent to which the police force can prevent civil disorder and maintain safety were charted as well as whether the respondents had experiences of international crime. The respondents were asked how important certain things were in terms of maintaining public order and safety by the police, for instance, that the employment situation would improve, people suffering from substance abuse would receive treatment, prostitution would be prohibited and that the police would adopt zero-tolerance towards law-breaking. Views were probed on which tasks of the police were important. One theme examined the ways and means of improving traffic safety. Sense of security and fear of crime were studied by asking how worried the respondents were about certain things (e.g. assaults, housebreaking, drink driving, sexual harassment, Internet data security). Some questions focused on how safe the respondents felt at home during the day, in the city centre after dark, in their neighbourhood late at night, etc. The respondents were asked whether they themselves had become victims of certain crimes, whether they had notified the police, and if not, why. Further questions surveyed whether the respondents had been eyewitnesses to any crimes (e.g. stealing or car theft) or witnesses/complainants in a criminal procedure, and whether they had experienced a threat or pressure from somebody subjected to a criminal procedure. In addition, measures taken by the respondents to reduce the risk of crime (e.g. use of burglar alarms or avoidance of city centre after dark) were charted. Opinions on the accessibility and visibility of the police were examined by asking what the distance was from their home to the nearest police station, and whether the respondents had used the online services of the police. The quality of police services were assessed with questions about the last time the respondents had contacted the police, reasons for doing so, and how they had been treated. The respondents also rated how well the police had succeeded in solving crimes, preventing crime, keeping in touch with citizens, providing help quickly, etc. Opinions on the attitude of the police towards people from different ethnic backgrounds were studied. The survey also charted opinions on the development of the services provided by the police as well as trust in the police, emergency and protective services, private security guards, the Border Guard, the Customs, and the Armed Forces. Opinions on the likelihood of police corruption were surveyed. In conclusion, the respondents were asked how long they had lived in their municipality of residence, how often they travelled abroad, how often they spent time in the population centre of their municipality in the evening or at night, and whether they themselves or a close relative worked in the police force. Background variables included, among others, the respondent's gender, age, employment status, economic activity and occupational status, marital status, economic activity and occupational status of the main earner of the household, household composition, number and ages of children living in the household, number of persons in the household, household income, R's education, consumer durables in the household, type of accommodation, size of the municipality of residence, degree of urbanity, and province of residence.

Ei-todennäköisyysotanta: kiintiöpoimintaNonprobability.Quota

Non-probability: QuotaNonprobability.Quota

HaastatteluInterview

InterviewInterview